Sähkökattilat yleistyvät vauhdilla myös teollisuudessa, sillä ne mahdollistavat joustavan, päästöttömän ja kustannustehokkaan lämmöntuotannon. Kuitenkin sähkökattiloiden täysi potentiaali jää usein hyödyntämättä. Ratkaisun tarjoavat automaatio, hintaennusteet ja monimarkkinaoptimointi.
Sähkön muuttaminen lämmöksi vähentää fossiilisten laitosten tarvetta, tasaa huippukuormia sekä parantaa lämmöntuotannon toimitusvarmuutta. Toisaalta sähkökattila muuttaa lämmöntuotannon sähkön kulutukseksi – päästöttömäksi silloin, kun sähkökin on päästötöntä, ja edulliseksi silloin, kun sähkökin on edullista. Sähkökattilat ovat suosittuja Suomen sähkömarkkinassa, jossa hinnanvaihtelu on suurta, hiilidioksidineutraalin sähkön osuus on jo 95 % ja tuulivoima kattaa neljänneksen tuotannosta. Fingridin mukaan sähkökattiloiden investointipäätösten kumulatiivinen kapasiteetti on jo ylittänyt kahden gigawatin rajan. Teollisuuden toimijoiden mieltä lämmittää erityisesti se, että sähkökattilat voivat tuottaa lämmön ohella lisää tulosta viivan alle – kunhan automaatiota ja markkinadataa hyödynnetään oikein.
Millainen sähkökattila on tuottava investointi
Sähkökattilan tuottavuuden kulmakivet ovat sijainti ja säädettävyys. Sijainti on valittava siten, että esimerkiksi kaukolämpöverkko tai mahdolliset lämpöakut ovat hyödynnettävissä mahdollisimman pienillä rajoitteilla. Sähkökattilan tehosäätöalueen tulee olla mahdollisimman laaja ja reagointiajan mahdollisimman lyhyt. Lisäksi sähkökattilan on pystyttävä hyödyntämään sähkömarkkinoiden ajantasaisinta dataa ja päivittyviä ennusteita. sekä integroitumaan energianhallintajärjestelmiin. Huomiota kannattaa kiinnittää myös sähkökattilan automaatioon ja etäohjattavuuteen.
Teollisuudessa, kuten sellu- ja paperituotannossa, sähkökattilan käyttö on sovitettava tarkoin prosessiin. Höyryn saatavuuden on oltava jatkuvaa, mikä rajoittaa sähkökattilan säätöjoustoa ja tekee optimoinnista monimutkaista. Oikein toteutettuna sähkökattila voi kuitenkin tuoda lisätuloja sähkömarkkinoilta sekä parantaa tuotannon kokonaiskustannustehokkuutta.
Oikealla hetkellä oikeaan markkinaan
Sähkökattilan tehokas hyödyntäminen edellyttää monen eri energia- ja kapasiteettimarkkinan yhtäaikaista hallintaa. Kunkin vuorokauden aikana avautuu ja sulkeutuu useita markkinoita: aamulla aukeavat Fingridin reservien kapasiteettimarkkinat, sen jälkeen Nord Poolin Day-Ahead (DA) -markkinat ja iltapäivällä Fingridin taajuus- ja häiriöreservimarkkinat. Kapasiteettimarkkinassa annetaan sitova tarjous säätökyvystä seuraavalle vuorokaudelle – esimerkiksi siitä, että sähkökattilaa voidaan käyttää alas- tai ylössäätöön, mikä puolestaan vaikuttaa siihen, millä teholla se täytyy asettaa toimimaan seuraavissa markkinakierroksissa. Toisin sanoen DA-markkinasta täytyy varata tai hankkia oikea määrä sähköä lupauksen toteuttamiseksi.
Sähkökattilan tehokas optimointi vaatii markkinakohtaisten reunaehtojen ja sulkeutumisaikojen yhteensovittamista. Jotta sähkökattilan käyttö voidaan suunnitella kannattavasti, tarvitaan ennusteita ja optimointia, jotka ottavat huomioon eri markkinoiden tarjoamat tuotot ja tekniset rajoitteet – kuten säätönopeuden, minimitehot ja prosessikohtaiset vaatimukset. Tätä kutsutaan monimarkkinaoptimoinniksi, jossa jokaista vuorokauden tuntia tarkastellaan erikseen ja valitaan kuhunkin ajankohtaan parhaiten tuottava markkina. Monimarkkinaoptimoinnin avulla on mahdollista parantaa sähkökattilan kokonaistuottoa verrattuna osallistumiseen vain yhdelle markkinalle.
Fingridin reservituottolaskurista saat arvion siitä, kuinka paljon sähkökattilasi olisi voinut tuottaa tietyllä markkinalla historiadatan perusteella. Vaikka laskelma ei ota huomioon eri markkinoiden yhdistelmää, se antaa suuntaa potentiaalista. Olemme havainneet sen, että monimarkkinaoptimointi antaa keskimäärin parempia tuloksia. Vaikka tuotto voi yksittäisinä päivinä olla maltillinen, säännöllinen monimarkkinaoptimointi tuottaa pitkässä juoksussa huomattavaa lisäarvoa.
Tuottoa täydellä höyryllä
Power-Derivalla on kaksi palvelumallia, joiden avulla niin teolliset kuin muut toimijat voivat tehostaa sähkökattiloidensa tuottoa:
Ensimmäisessä mallissa tarjoamme DA-, reservimarkkina- ja tasesähkön hintaennusteet hyödynnettäväksi sähkökattilan optimoinnissa. Palvelumalli sopii erityisesti toimijoille, joilla on jo ohjausratkaisu, mutta jotka kaipaavat tarkkaa ja ajantasaista tietoa sähkömarkkinoiden kehityksestä. Ennusteemme tukevat sekä lämmöntuotannon ohjausta että laajempia kokonaisuuksia, joissa huomioidaan esimerkiksi Fingridin reservimarkkinat.
Toinen, kokonaisvaltaisempi palvelumallimme, kattaa sähkökattilan optimointiprosessin aina tuotannon teknisten reunaehtojen kartoituksesta monimarkkinaosallistumiseen. Mallinnamme prosessiin liittyvät rajoitteet, kuten minimitehot, säätönopeudet ja lämpötilavaatimukset, ja yhdistämme ne tuoreimpaan dataan ja päivittyneisiin ennusteisiin. Järjestelmämme lähettää optimoidut säädöt automatisoidusti niin Fingridin säätö- ja reservimarkkinoille kuin päiväsähkömarkkinoille (DA), mikä maksimoi taloudellisen hyötysi. Kun markkinoilta tulee aktivointisignaaleja, järjestelmämme välittää ohjeet automaatiojärjestelmään. Sähkökattilan säätö voidaan toteuttaa joko täysin automaattisesti tai välittää hyväksyttäväksi paikalliselle operaattorille.
Tavoitteemme on muodostaa mahdollisimman pitkälle automatisoitu ketju, jossa sähkökattilan ohjaus, sähkömarkkinoille osallistuminen ja optimointiprosessi toimivat saumattomasti ja tuottavasti yhteen. Tämä tuo sekä lisätuloja että parempaa kustannustehokkuutta energianhallintaan. Kerromme mielellämme lisää sähkökattiloiden mahdollisuuksista juuri teidän yrityksellenne.
Viime viikon Montel Finnish Energy Day tarjosi arvokkaita näkökulmia Pohjoismaiden muuttuvaan sähkömarkkinaan. Power-Deriva Oy:n toimitusjohtaja Suvi Paaso osallistui tilaisuuteen puhujana ja esitteli näkemyksemme markkinaympäristön muutoksista.
Keskeiset nostot:
✅Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden pirstoutuminen: Pohjoismaiden 12 eri hinta-aluetta ja niiden aluehintojen heikentynyt korrelaatio systeemihintaan ovat luoneet ympäristön, jossa hintariskien suojaamisesta on tullut entistä vaikeampaa.
✅ Sääntelyn vaikutus: Erilaiset markkinakriisit 2010-luvun alusta tähän päivään asti ovat johtaneet kiristyvään sääntelyyn johdannaismarkkinoilla Euroopassa (esim. MiFID II, EMIR). Tämä sääntelykehitys on asteittain siirtänyt kaupankäynnin volyymeja pois pörsseistä kohti kahdenvälistä kaupankäyntiä.
✅ Pörssien kilpailu: Uudet alustat, kuten EEX Nordic (2024) ja Euronext Nord Pool (käynnistyy 2026), tulevat toimimaan selvityspankkijäsenyysmallin (GCM) pohjalta, jossa jäsenyys pienille toimijoille tulisi mahdollistaa kustannustehokkaalla malilla.
✅ Suojauksen sopeutuminen: Sähkön suojaustarve ei ole kadonnut, vaikka pörssikaupankäynnin volyymit ovat pienentyneet. Tarve mukauttaa suojausstrategioita alati muuttuvassa energiamarkkinassa kasvaa sekä samalla korostuu uusien kanavien ja tuotteiden kehittäminen, jotta ne vastaisivat paremmin muuttuneisiin riskinhallinnan tarpeisiin.
🔍 Tulevaisuuden näkymät:
– Miten uusiutuvan energian kasvu ja muutokset energiajärjestelmässä vaikuttavat suojausvälineisiin?
– Tasapainottavatko pörssit kilpailun ja kaikkien markkinaosapuolten saavutettavuuden?
Kiitokset puhujille ja järjestäjille ansiokkaasta keskustelusta!
📌 Haluatko lisätietoja? Tutustu Power-Derivan esitykseen tästä – tai otathan yhteyttä, jos haluat keskustella aiheesta!
Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ottivat käyttöön uuden 15 minuutin mFRR-energiamarkkinan (manual Frequency Restoration Reserve) maaliskuun alussa 4.3.2025. Muutoksen myötä markkina siirtyi tunnista 15 minuutin aikajaksoon ja samalla reservin aktivointia ei tehdä enää manuaalisesti, vaan siinä siirryttiin automaattisen tasapainottamiseen.
Suurimmillaan tasepoikkeaman hinta on ollut 4 994,00 €/MWh.
Tällä muutoksella on ollut merkittävä vaikutus tasepoikkeaman hinnoitteluun, sillä kyseinen hinta määräytyy mFRR- ja aFRR-energiamarkkinan (automatic Frequency Restoration Reserve) mukaan. Alla olevan kuvan perusteella nähdään, kuinka tasesähkön hintaero on selvästi kasvanut mFRR-markkinan käyttöönoton jälkeen. Sekä positiiviset että negatiiviset hintapoikkeamat ovat lisääntyneet ja ajoittain jopa moninkertaistuneet. Suurimmillaan tasepoikkeaman hinta on ollut 4 994,00 €/MWh.
Suurten hintapoikkeamien lisäksi toinen muutos on tuntien/varttien määrässä, jotka poikkeavat spot-hinnasta. Alkuvuonna tuntien määrä, jolloin ei ole säädetty on ollut noin kolmasosa koko tarkastelujaksosta, mikä on ollut historiallisestikin varsin normaali lukema. 4.3 markkinamuutoksen jälkeen näiden tuntien määrä on laskenut murto-osaan edellisestä, eli lähes jokaisella tunnilla tasesähkön hinta on poikennut spotista. Sama trendi on jatkunut, kun 19.3 siirryttiin 15 minuutin tasepoikkeaman hinnoitteluun.
Suuret tasepoikkeaman hinnat eivät kuitenkaan ole olleet ainoastaan Suomen ongelma, vaan samaa on nähty myös muilla Pohjoismaiden hinta-alueilla. Alla olevassa kuvaajassa nähdään kaikkien 12 hinta-alueen tasepoikkeaman hinnat vuonna 2025. Suuria hintapoikkeamia on nähty suurimmalla osalla hinta-alueista. Korkeimpia hintoja ovat olleet Suomessa ja Tanskassa nähdyt noin 5 000 €/MWh hinnat. Matalimmat hinnat puolestaan nähtiin Ruotsissa 23.3, jolloin hinnat laskivat -10 000 €/MWh.
Muuttunut markkinatilanne vaatii nyt toimijoilta entistä tarkempaa kykyä ennustaa tuotantoaan ja kulutustaan tasesähkökustannusten riskien minimoimiseksi. Samalla se tarjoaa myös mahdollisuuksia erityisesti reservimarkkinatoimijoille.
Power-Derivan oma riskienhallintajärjestelmä Business Manager 2 on kehitetty yhteistyössä Akamonin kanssa hyvällä menestyksellä. Yhteistyö on alusta saakka ollut mutkatonta, rakentavaa ja tuloksellista. ”Järjestelmäprojekti on edennyt aikataulussa Akamonin vastatessa ripeästi eteen tuleviin tehtäviin. Akamonin tekijöillä on kokemusta energia-alalta kymmenien vuosien ajalta, mikä on ollut meille suuri etu järjestelmää kehitettäessä. Yhteinen kieli on ollut olemassa alusta alkaen”, kertoo järjestelmähankkeesta Power-Derivalla vastaava kasvujohtaja Juha Sotikov.
”Yhteistyö Power Derivan kanssa on ollut meille todella antoisaa ja inspiroivaa. PD:n asiantuntijoiden vahva ammattitaito ja innostus näkyvät kaikessa tekemisessä, ja heidän kanssaan työskentely on paitsi opettanut meille paljon, myös tehnyt projekteista merkityksellisiä ja mielekkäitä. Kiitämme PD:tä avoimesta ja tavoitteellisesta kumppanuudesta ja jatkamme innolla yhteystyötä!”, kertoo Akamon Innovations Oy:n toimitusjohtaja Juuso Kari.
Haluamme kiittää Akamonia koko Power-Derivan puolesta sekä Vuoden yhteistyökumppani -tunnustuksesta että eritoten hyvästä yhteistyöstä!
Power-Derivan järjestelmäkehityksessä mukana olevat Juha Sotikov (Power-Deriva), Veli-Matti Laakkonen (Akamon Innovations), Ilari Kosonen (Power-Deriva) ja Juuso Kari (Akamon Innovations) juhlistavat hyvää yhteistyötä.
Power-Deriva tuo yhteistyöhön syvällistä analyysiosaamista energiamarkkinoista, reaaliaikaiset salkun- ja riskienhallintajärjestelmät sekä asiakaslähtöiset salkunhoito- ja kaupankäyntipalvelut sähköjohdannaismarkkinoilla.
”Tuotantosalkkumme on monipuolistunut ja sen hallinta korostuu”
toteaa TLS:n toimitusjohtaja Sakke Rantala.
”Olemme erittäin tyytyväisiä Power-Derivan ammattimaiseen otteeseen ja nopeaan palveluiden käynnistämiseen.”
Power-Derivan toimitusjohtaja Suvi Paaso korostaa riskienhallinnan merkitystä nykyisessä markkinatilanteessa: ”Energiayhtiöiden riskienhallinnan merkitys on korostunut viime talven ääritilanteiden ja kasvaneen markkinavolatiliteetin myötä. Power-Deriva vastaa kasvaneisiin vaatimuksiin kokonaisvaltaisesti. Olemme iloisia saadessamme TLS:n asiakkaaksemme.”
Tornionlaakson Sähkö Oy haluaa olla aktiivinen toimija energiamurroksessa. Yhtiö hallinnoi monipuolista sähköntuotantosalkkua, johon kuuluu osuuksia vesivoimasta Suomessa ja Ruotsissa, ydinvoimasta sekä rakenteilla olevasta tuulivoimasta. Tornionlaakson Sähkö Oy:n tytäryhtiöitä ovat jakeluverkkoyhtiö TLS Verkko Oy ja keväällä 2024 perustettu TLS Energy Oy. www.tls.fi
Power-Deriva tarjoaa asiakkailleen kattavasti ja pitkällä kokemuksella sähkön hankintaan ja sähkökaupan riskienhallintaan tarvittavia palveluita. Yhtiö on perustettu vuonna 2000 ja sen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Harjavallassa. Power-Derivan asiakkaina on energian myynti- ja tuotantoyhtiöitä sekä teollisuuden alan yrityksiä. www.power-deriva.fi
Tornionlaakson Sähkön toimitusjohtaja Sakke Rantala ja Power-Deriva Oy:n toimitusjohtaja Suvi Paaso ovat yhtä mieltä siitä, että energiayhtiöiden riskienhallinnan merkitys on korostunut entisestään viime vuosina.
Vuosien saatossa EU:n päästökauppajärjestelmän lainsäädäntökehikkoa eli päästökauppadirektiiviä on muokattu useita kertoja vastaamaan päästövähennystavoitteita. Viimeisimmät päästökauppadirektiiviin muutokset vahvistettiin viime vuoden huhtikuussa. Käsittelemme tässä kirjoituksessa päästöoikeuden hintakehitystä sekä viimeisimpiä päästökauppajärjestelmän uudistuksia.
EU:n päästökauppajärjestelmän uudistukset ohjaavat päästöoikeuden hintaa tulevaisuudessa
EU:n päästökauppajärjestelmä eli EU Emission Trading System (EU ETS) perustettiin vuonna 2005 ja se on EU:n tärkein ohjauskeino kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti. Päästöoikeuden hinta on keskeinen vaikuttava tekijä EU-maissa sijaitsevien fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten muuttuviin tuotantokustannuksiin ja siten sähkön hintatasoon. Pohjoismaiden sähkön hinnassa päästöoikeuden hinta näkyy lähinnä Euroopan tuotantokustannusten heijastusvaikutuksena, koska Pohjoismaiden sähköntuotantorakenne perustuu suurimmaksi osaksi vesivoimaan, ydinvoimaan sekä tuulivoimaan.
Viime vuosien aikana päästöoikeuden hintatasossa on nähty merkittäviä muutoksia. Kuvassa 1 on esitetty päästöoikeuden lähimmän joulukuun futuurituotteen hintakehitys ajalla tammikuu 2021 – maaliskuu 2024. Vuoden 2021 aikana maakaasun hinta nousi voimakkaasti Keski-Euroopassa. Yksi keskeinen tekijä oli se, että maakaasuvarastojen täyttöaste oli keskimääräistä alhaisempi ennen lämmityskauden alkua. Lisäksi Venäjä oletettavasti rajoitti tarkoituksella maakaasutoimituksia Eurooppaan. Tämän myötä Euroopan energiantuotannossa maakaasua alettiin korvaamaan kivihiilellä, mikä lisäsi päästöoikeuksien kysyntää ja nosti hintatasoa, koska kivihiilen CO2-päästöt ovat maakaasun päästöihin nähden merkittävästi korkeammat. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 EU asetti Venäjän vastaisia pakotteita, minkä myötä venäläiset vähensivät maakaasun tuontia Eurooppaan merkittävästi kiristääkseen EU:ta, mikä tuki maakaasun ja siten myös päästöoikeuden hintatasoa vuonna 2022. Vuonna 2021 päästöoikeuden keskihinta oli hieman yli 50 €/tCO2, kun taas vuonna 2022 päästöoikeuden hinta oli keskimäärin yli 80 €/tCO2. Vuonna 2023 helmi-maaliskuussa päästöoikeuden hinta nousi ajoittain jopa 100 €/tCO2 tasolle. Viime vuoden syksyllä sekä kuluneen talven aikana päästöoikeuden hinta on kuitenkin madaltunut merkittävästi. Joulukuun 2023 alkupuoliskolla hinta laski alle 70 €/tCO2, mutta joulun tienoilla päästöoikeuden hinta nousi hetkellisesti 80 €/tCO2 tason tuntumaan päästöoikeuden huutokauppojen ollessa lomatauolla. Vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana päästöoikeuden hinta laski hetkellisesti jopa 52 €/tCO2 tason tuntumaan.
Kuva 1. Päästöoikeuden lähimmän joulukuun futuurituotteen hintakehitys 1/2021–3/2024
Päästöoikeuden hinta on seurannut vahvasti TTF-kaasun hintaliikkeitä. TTF on maakaasun keskeisin referenssihinta Euroopassa. Viime syksynä sekä talven aikana päästöoikeuden hintaa on madaltanut TTF-kaasun hintojen merkittävä lasku. Kuvassa 2 on havainnollistettu TTF-johdannaishintojen kehitys 1/2023–3/2024. Maakaasun hintataso on tällä hetkellä alhaisempi kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Maakaasun hintaa on puolestaan madaltanut se, että Keski-Euroopassa maakaasuvarastojen täyttöaste on pysynyt läpi lämmityskauden erittäin vahvana sään pysyessä tammikuun alkua lukuun ottamatta tavanomaista leudompana. Euroopan leuto ja ajoittain myös tuulinen sää on vähentänyt fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energiantuotannon kysyntää. Lisäksi nesteytetyn maakaasun (LNG) tarjonta on pysynyt vahvana läpi talven. Eurooppa on hyvin riippuvainen nesteytetyn maakaasun tuonnista Venäjän putkikaasutoimitusten vähennyttyä merkittävästi. Talven aikana esimerkiksi Punaisenmeren tilanne on aiheuttanut uhkakuvia LNG-toimituksiin, mutta toistaiseksi sillä ei ole ollut juurikaan vaikutusta maakaasun saatavuuteen ja siten maakaasun hintaan.
Lisäksi muun muassa teollisuuden energian kysyntä ei ole elpynyt vuoden 2022 jälkeen, vaikka maakaasun hinta on laskenut merkittävästi vuoden 2022 huipputasoihin nähden. Tämän myötä toteutuneet päästöt ovat yleisesti vähentyneet laskien päästöoikeuksien kysyntää ja madaltaen hintatasoa. EU julkaisi 3.4.2024 tiedot vuoden 2023 todennetuista päästöistä. Jäsenvaltioiden raportoimien tietojen mukaan päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt vähenivät vuonna 2023 n. 15,5 % vuoden 2022 tasoihin verrattuna. Eniten päästöt ovat vähentyneet sähköntuotannon päästöjen osalta, johtuen uusiutuvan sähköntuotannon huomattavasta lisääntymisestä. Sähköntuotannon päästöt vähenivät 24 %, kun taas teollisuuden päästöt vähenivät noin 7 % vuoden 2022 tasoista.
Kuva 2. TTF-johdannaishinnat 1/2023–3/2024
Vuoden 2023 aikana ja alkuvuonna 2024 hintaa on painanut myös alaspäin huutokaupattavien päästöoikeuksien tarjonnan lisääntyminen, kun REPowerEU-suunnitelman mukaisia toimia tullaan rahoittamaan huutokauppaamalla etupainotteisesti jäsenmaiden huutokauppaosuuksia sekä EU:n innovaatiorahastolle osoitettuja päästöoikeuksia vuosina 2023–2026. REPowerEU-suunnitelma julkistettiin Euroopan komission toimesta toukokuussa 2022 ja sen tavoitteena on vähentää riippuvuutta Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuonnista sekä tukea muun muassa uusiutuvien energialähteiden lisärakentamista, hiilen käytön luopumista ja energiatehokkuustoimia. Päästöoikeuksien etupainotteinen huutokauppa alkoi viime vuoden elokuussa ja viime vuonna etupainotteisesti huutokaupattujen päästöoikeuksien määrä oli 16,5 milj. tCO2. Komission julkaiseman arvion mukaan vuosina 2024 ja 2025 etupanotteisesti huutokaupattavien päästöoikeuksien määrä on 87 milj. tCO2, kun taas vuonna 2026 määrä olisi 58 milj. tCO2. Päästöoikeuksien etupainotteinen huutokauppaaminen tarkoittaa vähenevää tarjontaa kuluvan eli neljännen päästökauppakauden 2021–2030 loppua kohti mentäessä.
Pidemmällä aikavälillä myös EU:n päästökauppadirektiiviin tehdyt uudistukset tulevat kuitenkin kiristämään päästöoikeuksien tarjontaa. Vuosien saatossa päästökauppa on muuttunut yhä enemmän poliittisesti ohjatuksi ja EU:n päästökauppadirektiiviä, jossa on säädetty päästökauppajärjestelmän lainsäädäntökehys, on muutettu useita kertoja. Direktiivin muutoksilla pyritään siihen, että järjestelmä olisi yhdenmukainen EU:n yleisten ilmastotavoitteiden kanssa. Toisin sanoen päästökauppajärjestelmään tehtävillä uudistuksilla halutaan varmistaa se, että päästöoikeuden hintataso pysyisi riittävän korkealla EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan ilmastolaki, jonka myötä EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Päästökauppajärjestelmän uudistukset
Kesällä 2021 EU-komissio julkisti niin kutsutun Fit for 55 -lakipaketin, joka sisälsi joukon ehdotuksia EU:n päästökauppajärjestelmän ja lainsäädännön uudistuksista edellä mainitun 55 %:n päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Joulukuussa 2022 Euroopan unionin neuvosto ja EU-parlamentti sopivat lakipaketissa ehdotetuista muutoksista päästökauppadirektiiviin (2003/87/EY), jotka EU-parlamentti vahvisti huhtikuussa 2023. Uudistukset direktiivissä ovat edellyttäneet myös muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Päästökauppadirektiivin toimeenpanosta on säädetty kansallisessa päästökauppalaissa. Uudistettu päästökauppalaki (1270/2023) astui voimaan vuoden 2024 alusta.
Osana päästökauppadirektiivin uudistusta päästökaupan piiriin kuuluville toimialoille asetettiin uusi kunnianhimoisempi päästövähennystavoite vuodelle 2030. Päästökaupan alaisten päästöjen uusi vähennystavoite on 62 % verrattuna vuoden 2005 toteutuneisiin päästöihin, kun aiempi päästövähennystavoite oli 43 %. Jotta tähän kunnianhimoisempaan tavoitteeseen päästäisiin, liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrää tullaan vähentämään entistä nopeammin kuluvan päästökauppakauden aikana. Tämä tullaan toteuttamaan vähentämällä kertaluontoisesti huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää sekä kiristämällä niin sanottua lineaarista vähennyskerrointa (Linear Reduction Factor, LRF). LRF kertoo, kuinka monta prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien määrä eli ns. päästökatto vähenee vuosittain. Vuonna 2024 päästöoikeuksien määrää vähennetään kertaluontoisesti 90 milj. tCO2 ja vuonna 2026 vähennetään 27 milj. tCO2. Lineaarinen vähennyskerroin kiristyy 2,2 %:sta 4,2 %:iin vuosina 2024–2027. Vuosina 2028–2030 lineaarinen päästövähennyskerroin on 4,4 %. Lisäksi markkinavakausvaranto (MSR) vähentää kierrossa olevien päästöoikeuksien määrää, kun ennalta sovitut raja-arvot ylittyvät. Osana päästökauppajärjestelmän uudistuksia markkinavakausvarannolle asetettiin uudet raja-arvot. Päästöoikeuksien tarjonnan kiristyminen tulee tukemaan päästöoikeuden hintaa pidemmällä aikavälillä.
Päästökauppadirektiivin sekä kansallisen päästökauppalain mukaisesti päästökaupan piiriin kuuluvien toiminnanharjoittajien täytyy vuosittain luovuttaa edellisen kalenterivuoden päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Osana päästökauppadirektiivin ja samalla Suomen kansallisen päästökauppalain uudistusta päästöoikeuksien palautusten määräaika siirtyy myöhemmäksi vuodesta 2024 alkaen. Vuodesta 2024 alkaen palautukset tulee tehdä viimeistään 30. syyskuuta, kun aiemmin palautukset oli tehtävä huhtikuun loppuun mennessä. Edellisvuoden toteutuneiden päästöjen raportoinnin ja todentamisen määräpäivä on kuitenkin edelleen maaliskuun viimeinen päivä.
Lisää kiristyksiä päästökauppadirektiiviin on mahdollisesti odotettavissa tulevina vuosina, mikäli päästövähennystavoitteet kiristyvät. EU-komission julkaisi 6. helmikuuta tiedonannon vuoden 2040 ilmastotavoitteista. Komissio esitti, että kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää 90 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Tämä on kuitenkin vasta suositus eli varsinainen lainsäädäntöesitys vuoden 2040 tavoitteesta mahdollisesti tehdään seuraavan komission toimesta tulevan kesän Euroopan parlamenttivaalien jälkeen. Tavoite tarkoittaisi käytännössä sitä, että nykyisten päästökauppajärjestelmän alaisten päästöjen pitäisi laskea nollaan. Tämän myötä päästökauppadirektiiviin olisi tehtävä muutoksia, sillä nykyinen lainsäädäntö tähtää aiemmin esitettyihin päästövähennystavoitteisiin. Tulevien eurovaalien tuloksella on merkittävä vaikutus siihen, että päätyykö tavoite lopulta laiksi asti.
Nykyinen EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS 1) kattaa sähkön- ja lämmöntuotannon, energiaintensiivisen teollisuuden ja Euroopan sisäisen kaupallisen lentoliikenteen päästöt. Päästökauppadirektiivin uudistusten myötä polttoaineenjakeluun maantieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle on tulossa nykyisestä päästökauppajärjestelmästä erillinen päästökauppajärjestelmä niin kutsuttu EU ETS 2. Kaupankäynti päästöoikeuksilla käynnistyy aikaisintaan vuonna 2027, jolloin jakelijoiden tulisi palauttaa päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia ensimmäisen kerran keväällä 2028. Päästöoikeuden hinta tulee määräytymään ETS 2:ssa samalla periaatteella kuten nykyisessä päästökauppajärjestelmässä, mutta hinta on kuitenkin eri kuin ETS 1 -järjestelmässä.
Lisää tietoa pääästökauppajärjestelmästä Power-Derivan pitkän aikavälin energiamarkkinaraportilla!
Laajempi kuvaus päästökauppajärjestelmästä sekä näkemyksemme päästöoikeuden hintakehitykseen on saatavissa Power-Derivan pitkän aikavälin energiamarkkinaraportilla. Tuore raportti ja sitä käsittelevä webinaaritallenne julkaistaan toukokuussa 22.5.2024. Raportti pitää sisällään päästökaupan lisäksi sähkön hintaennusteet sekä arviot sähkön tuotannon ja kulutuksen kehityksestä Suomessa, Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa 20 vuoden ajanjaksolle. Raportti on hyödyllinen niin energiayhtiöille kuin teollisuusyritykselle liiketoiminnan tueksi.
Raportin tilaustiedot löytyvät tämän kirjoituksen päätteksi.
