Kategoria: Power-Derivan analyysi

Power-Derivan pitkän aikavälin energiamarkkinaraportti (PAEMR) tarjoaa kokonaiskuvan energiamarkkinoiden kehityksestä seuraavien 40 vuoden ajalle. Raportti sisältää sähkön hintaennusteet sekä arviot sähkön tuotannon ja kulutuksen kehityksestä Suomessa, Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Raportissa tarkastellaan myös sähkönkulutuksen keskeisiä kasvuajureita, kuten sähkökattiloita ja vedyn tuotantoa, tuotantomuotojen investointikustannuksia sekä polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintaennusteita. Suurennuslasin alla ovat ilmastopolitiikan tavoitteet, eri maiden vetystrategiat, alkuperätakuumarkkinoiden kehitys sekä vuodesta 2026 alkaen uutena sisältönä tuulivoimatuotannon kannattavuus. 

– Harvat raportit ja ennusteet tarjoavat näkemystä pohjoismaiseen sähkömarkkinaan, saati Suomeen. Sähköntuotantomme on paljolti säistä riippuvaista. Lisäksi markkinaan vaikuttavat siirtoyhteydet, geopolitiikka, tuotantokapasiteetti ja uusiutuvan energian lisääntyminen. Olennaista eivät ole yksittäiset muuttujat vaan todennäköiset skenaariot ja hinnanvaihtelut, toteaa Power-Derivan Senior Analyst Antti Martikainen.  

Pohjoismaisia energiamarkkinoita mallintamassa  

Power-Derivan pitkän aikavälin energiaraportti perustuu EMPS-mallinnukseen (EFI’s Multi Area Power-Market Simulator), jolla simuloidaan sähköjärjestelmän toimintaa ja sähkön hinnan muodostumista eri sää- ja markkinaskenaarioissa. Norjassa 1960-luvulla kehitettyä menetelmää on hyödynnetty Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden analysoinnissa menestyksekkäästi vuosikymmeniä, ja Power-Deriva on ylläpitänyt ja kehittänyt mallia yli 10 vuotta.  

– Syötämme malliin oletukset sähköjärjestelmän rakenteesta, tuotantokapasiteetista, uusiutuvan energian saatavuudesta sekä sähkönkulutuksen kehityksestä. Näiden perusteella malli laskee, miten sähköä tuotetaan eri tilanteissa ja millaiseksi sähkön hinta muodostuu, Martikainen havainnollistaa.  

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla pienilläkin muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia. EMPS-mallin vahvuus onkin siinä, että mallinnukseen voidaan syöttää erilaisia oletuksia sekä tarkastella yksittäisten muutosten vaikutuksia kokonaisuuteen.   

– Mallin avulla voimme esimerkiksi arvioida, mitä tapahtuu sähkön hinnalle, jos Suomen kulutus kasvaa teollisten investointien myötä tai vaikkapa tuulivoiman tuotanto jää odotettua pienemmäksi. Uusiutuvan energian tuotantoon vaikuttaa eniten sää, josta järjestelmään on kertynyt dataa useiden vuosikymmenten ajalta, Martikainen jatkaa.  

Ainutlaatuista näkemystä pohjoismaisille energiamarkkinoille  

Power-Derivan pitkän aikavälin energiamarkkinaraportista hyötyvät niin sähköntuottajat, suuret sähkönkäyttäjät, energiainvestoijat kuin energiayhtiöiden riskienhallinnasta ja salkunhoidosta vastaavat asiantuntijat. Raportti auttaa arvioimaan, miten energiamarkkina voi kehittyä eri skenaarioissa sekä millaisia riskejä ja mahdollisuuksia tulevaisuuden sähkömarkkina voi sisältää.  

– Raporttimme palvelee erityisesti suomalaisia energiatoimijoita, sillä laskelmissa huomioidaan alueellinen tehotilanne, kulutusjoustot, hintojen kehitys sekä siirtoyhteyksien ja tuotantorakenteen muutokset, Martikainen kertoo.  

Vuoden 2026 raportissa mukana ovat myös Suomen tuulivoimatuotannon kannattavuuslaskelmat.  

– Tuulivoimaprojekteissa keskeinen suure on niin sanottu capture price, eli tuotannosta saatu myyntihinta, joka lasketaan kertomalla saatu pörssihinta myydyllä määrällä.  Mitä enemmän tuulivoimaa tuotetaan, sitä matalampi pörssihinta toteutuu. Siksi tuulivoiman capture price on matalampi kuin keskimääräinen spot-hinta, Martikainen mainitsee.  

Lisää tietoa vuoden 2026 raportista löydät täältä: Power-Derivan Pitkän aikavälin energiamarkkinaraportti 2026 julkaistaan huhtikuussa

Mihin suuntaan energiamarkkinat ovat kehittymässä ja mitä sähkö tulee maksamaan tulevaisuudessa? Entä miltä energiainvestointien kannattavuus näyttää tulevaisuudessa? Peilaa tilannettasi asiantuntevan raporttimme avulla.

Raportti sisältää muun muassa sähkön hintaennusteet sekä arviot sähkön tuotannon ja kulutuksen kehityksestä Suomessa, Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa 40 vuodeksi eteenpäin. ​

Raportin pääsisältö

• Sähkön tuotanto-, kulutus- ja hintaennusteet 40 vuoden ajanjaksolle Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Baltian maihin, Puolaan, Saksaan, Alankomaihin, Belgiaan, Ranskaan ja Britanniaan
• Uutena lisänä tuulivoimatuotannon kannattavuuslaskelmat (capture rate)
• Sähkönkulutuksen kasvuajurit: sähkökattilat ja vedyn tuotanto
• Sähköntuotantomuotojen investointikustannukset
• Polttoaineiden ja päästöoikeuden hintaennusteet
• Ilmastopolitiikka ja -tavoitteet
• Katsaus alkuperätakuumarkkinoihin

Tilatessasi raportin saat nämä:

• varsinaisen markkinaraportin
• mallinnustulosliitteen syvempää analyysia varten
• webinaaritallenteen raportin keskeisistä havainnoista

Raportin hinta​

• kertatilaus: 7800 € + alv ​
• jatkuva tilaus: 6300 € + alv (kun tilaus voimassa vähintään 3 vuotta/3 raporttia)​

Saatavilla myös sidosryhmillesi räätälöity sisältö erillisenä konsultointina toimestamme:

• konsultointi 4h: 2500 € + alv​
• konsultointi 6h: 4000 € + alv ​
• konsultointi (Teams): 1000 € + alv

Tarvitsetteko perusskenaarioiden lisäksi erikseen räätälöityjä herkkyytyksiä erityisten tekijöiden vaikutuksista hintatasoon? ​

Ota yhteyttä, niin annamme tapauskohtaisen tarjouksen!

• Raportti kattaa hintaennusteet kapasiteetti –ja energiamarkkinoille 2035 asti, sekä ennuste spot-hintojen volatiliteetin ja mahdollisten arbitraasitulojen kehityksestä.
• Hintaennuste on laadittu yhdistämällä Fingridin historiallinen
  reservimarkkinadata, hankintaennusteet sekä spot-markkinoiden
  volatiliteettikehitys akkuvarastojen tuottosimulaatioihin.
• Tulevien spot-hintojen ennusteet analyysiä varten on johdettu
  EMPS-mallistamme.

Ruotsissa nähtiin vuonna 2024 merkittävä kasvu reservimarkkinoihin osallistuvassa akkuvarastokapasiteetissa, mikä johtui suurista reservimarkkinatuotoista ja uusiutuvan tuotannon lisääntymisestä. Kasvanut kapasiteetti ja uudet toimijat paransivat markkinoiden likviditeettiä, lisäsivät kilpailua ja laskivat hintoja, mikä puolestaan pienensi reservimarkkinoille osallistuvien toimijoiden tuottoja.

Saman kehityksen odotetaan toteutuvan myös Suomessa, jossa akkuvarastokapasiteetin ennustetaan ylittävän 1 200 MW vuoden 2027 loppuun mennessä.

Reservimarkkinaennuste 2035 tarjoaa ajantasaisen ja dataan perustuvan näkymän tulevasta markkinakehityksestä. Raportti auttaa arvioimaan, miten markkinamuutokset heijastuvat liiketoimintaan ja investointitarpeisiin.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä:

Suora yhteydenotto

• 

  Otto Lasma

  Head of Analysis Services

  +358 45 884 8862
  etunimi.sukunimi@power-deriva.com

Kaikki yhteystiedot

Ota yhteyttä lomakkeella

"*" näyttää pakolliset kentät

Name

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Haluatko tietää enemmän?*

Nimi*

Etunimi Sukunimi

Sähköposti*

Puhelin

Yritys*

Pohjoismaissa sää vaihtelee siinä missä sähkön hinta. Esimerkiksi Norjan ja Ruotsin rannikkoalueilla meri tasaa lämpötiloja, mutta vuotuisissa sademäärissä on merkittäviä eroja. Suomessa taas kohtaavat merellinen ja mannermainen ilmasto, jossa Atlantin matalapaineet tuovat lämpimiä ja sateisia virtauksia lännestä ja idästä saapuva korkeapaine pakkasia ja kuivaa säätä. Kuitenkin lämpötilan vaikutus sähkön hintaan on vasta jäävuoren huippu.  

– Sähkö on kesällä useimmiten halvempaa kuin talvella, mutta myös poikkeuksia löytyy. Esimerkiksi vuoden 2025 elokuussa sähkö oli Suomessa kallista, kun useampi ydinvoimalaitos oli yhtä aikaa huollossa. Mikäli talvella on tavallista leudompaa ja tuulisempaa, voi hintataso olla matala. Väliä on myös sillä, kuinka täydet vesivarastot ovat, tuuleeko vai paistaako, ja mitä maailmalla tapahtuu, muistuttaa Senior Analyst Antti Martikainen. 

Sähkö hinnan muodostumisessa onkin kysymys lukuisista muuttujista, joiden yhteisvaikutus korostuu usein talvisin ja varttihinnoittelun myötä. Eniten vaihtelua on päivänsisäisissä hinnoissa. 

– Talvi yllättää yhtä helposti sähkömarkkinoilla kuin liikenteessä. Ei silti pidä jäädä pelkäämään pahinta vaan varautua olosuhteisiin mahdollisimman hyvin, alleviivaa Portfolio Manager Ilari Kosonen. 

Pieniä eroja, suuria vaikutuksia – puolesta tai vastaan 

Sähkön hinnan vaihtelulla on merkittäviä vaikutuksia niin energiayhtiöille kuin teollisuudelle. Jos hinta nousee esimerkiksi 10 €/MWh, 10 MW:n kulutuksella tämä voi tarkoittaa noin 75 000 euron lisäkustannusta kuukaudessa. Suuremmilla teollisuusyrityksillä, joiden kulutus on esimerkiksi 20 MW, vaikutus on 150 000 euroa kuukaudessa. 

– Toisaalta yhtä merkittäviä ovat myös ansaintamahdollisuudet. Kysymys kuuluu, kenen ennusteet ovat tarkimmat ja miten tietoa sovelletaan käytäntöön – päivästä, viikosta ja kuukaudesta seuraavaan, Kosonen toteaa. 

Sähkömarkkinoilla tulee huomioida niin markkinahinta-, volyymi-, tasesähkö- kuin profiiliriskit: 

Markkinahintariski kasvaa uusiutuvan energian osuuden lisääntyessä. Tuuli-, aurinko- ja vesivoiman tuotanto vaihtelee sään mukaan, mikä lisää tehokkaan hintasuojauksen tarvetta. Markkinahintariskejä voidaan hallita johdannaisilla, kuten Nasdaqin futuureilla ja optioilla, tai kahdenvälisillä sopimuksilla. Kun suojaus on tehty oikein, markkinahintariski voidaan ehkäistä teoriassa kokonaan.

Volyymi- ja tasesähköriskit syntyvät, kun toteutunut sähkönkulutus tai -tuotanto poikkeaa ennusteesta, jonka perusteella sähkö on ostettu, myyty tai suojattu. Esimerkiksi jos yritys on suojannut hinnan 10 megawatin kulutukselle, mutta kylmä sää nostaa kulutuksen 12 megawattiin, syntyy suojaamatonta lisäkysyntää, joka joudutaan hankkimaan useimmiten kalliimmalla hinnalla. Vastaavasti jos ylisuojaustilanteessa ostetut suojaukset on tehty spot-markkinaa halvemmalla, voi ylimääräisellä sähköllä jopa tienata. 

Volyymiriskejä voidaan hallita erottelemalla lämpötilasta riippuvaiset ja riippumattomat kulutusosuudet, käyttämällä optioita joustojen suojaamiseen sekä pitämällä kulutusennusteet ajan tasalla. Esimerkiksi teollisuusyrityksen, joka on ennakoinut seuraavan päivän kulutukseksi 10 MW, mutta joutuu tuotantohäiriön vuoksi pysäyttämään tehtaan, ei tarvitse jäädä tappiolle, vaan se voi myydä sähkön takaisin markkinoille parhaalla hinnalla. 

Sääriippuvaisten tuotanto- ja kulutuskohteiden taseet ovat usein määrittämässä säätötarvetta kantaverkkoyhtiölle. Sääriippuvaisilla kohteilla tasesähköriskit toteutuvat usein kustannuksina, joihin pitää varautua. Vuorokausimarkkinoille on tärkeää saada hyvillä ennustemalleilla tarkat tuotanto- ja kulutusennusteet. Päivittyvät ja tarkat ennusteet sekä aktiivinen päivänsisäinen kaupankäynti vähentävät merkittävästi muuttuvista sääoloista johtuvia taseriskejä.  

Profiiliriskit liittyvät kulutuksen ajoittumiseen eri tunneille. Sähkön hinta vaihtelee usein voimakkaasti vuorokauden sisällä – esimerkiksi yöllä hinnat voivat olla alhaisia ja iltapäivän kulutuspiikissä moninkertaiset. Yritysten kannalta ratkaisevaa on, miten hyvin kulutus osuu kalliille tai edullisille tunneille. Profiiliriskiä voidaan hallita paitsi profiilisuojauksilla, myös kulutuksen ohjauksella. Esimerkiksi teollisuusyritys voi ostaa ennakkoon sähköä niille tunneille, jolloin tuotanto on suurimmillaan, mikä edellyttää tarkkaa kulutusseurantaa ja markkinatiedon reaaliaikaista hyödyntämistä. 

Sähkönmyyntiyhtiöille vaihtuvat spot-hinnat luovat ennustamiseen kokonaan uuden huomioitavan asian, kun sähkönkäyttäjät joustavat sähkönkulutuksessaan. Tarkalla analyysillä pystytään luomaan myyntiyhtiölle koko hinta-alueen sisältävät joustavat hintatarjoukset vuorokausimarkkinoille. Joustavilla hintatarjouksilla saadaan kulutusennusteet reagoimaan kulutusjoustoihin ja vähennetään tasesähköriskiä. 

Sähkömarkkinan haltuunotto palveluna 

Sähkömarkkinan haltuunotto vaatii paitsi resursseja, myös kokemusta ja ajantasaisen datan hyödyntämistä. Monelle toimijalle paras ratkaisu onkin ulkoistaa tekeminen salkunhoitajalle, joka seuraa markkinaa, analysoi riskejä ja huolehtii siitä, että kokonaisuus pysyy hallinnassa. 

– Power-Derivalla asiakkaan vastuulle jää ainoastaan päätösten tekeminen. He voivat myös valtuuttaa salkunhoitajan tekemään päätökset puolestaan, Kosonen havainnollistaa. 

Yhteistyö Power Derivan kanssa alkaa nykytilanteen, budjetin ja tavoitteiden kartoituksella, jossa arvioidaan kulutuksen ja tuotannon avainluvut sekä taloudelliset tavoitteet. Tämän jälkeen salkunhaltija laatii konkreettisen toimenpidesuunnitelman ohjaamaan hinnan suojausta ja kaupankäyntiä eri sähkömarkkinoilla. Suunnitelma perustuu EMPS (EFI’s Multi Area Power-Market Simulator) -malliin. 

– EMPS-mallin avulla on mahdollista laskea eri markkinaskenaarioiden vaikutukset ja riskitasot. Malli sisältää kattavasti sää- ja tuotantoskenaariota, huomioiden voimalaitokset, siirtoyhteydet ja uusiutuvat energiamuodot. Hyödynnämme yli 40 vuoden ajalta kerättyä sää- ja tuotantodataa sekä polttoaineiden hintaseurantaa, joita mukautetaan tulevaisuuden olosuhteisiin, Martikainen mainitsee. 

Palvelun pyöriessä Power-Derivan järjestelmät muodostavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaan eduksi. Automaatio yhdistää tulos- ja positioanalytiikan, seuraa markkinoiden kehitystä sekä mahdollistaa kauppojen toteuttamisen asiakkaan puolesta. Palveluun voidaan sisällyttää niin kulutusennusteita, kustannusten optimointia kuin tasevirheiden minimointia.  

– Olennaista on löytää salkunhoitaja, johon voit luottaa. Power-Derivan puolesta puhuvat oma mallinnusjärjestelmä, Finanssivalvonnan alainen toiminta, yli 20 vuoden kokemus sähkömarkkinoista sekä lukuisat pitkäaikaiset asiakassuhteet. Olemme ehtineet nähdä monia kriisejä, ja kaikesta on selvitty ja opittu, Kosonen päättää. 

• Lue lisää Power-Derivan salkunhallinnan palveluista 

• Lue lisää Power-Derivan ennusteista ja monimarkkinaoptimoinnista. 

Suora yhteydenotto

• 

  Antti Martikainen

  Senior Analyst

  +358 50 467 3575
  etunimi.sukunimi@power-deriva.com

• 

  Ilari Kosonen

  Portfolio Manager

  +358 45 113 0844
  etunimi.sukunimi@power-deriva.com

Kaikki yhteystiedot

Ota yhteyttä lomakkeella

"*" näyttää pakolliset kentät

Facebook

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Haluatko tietää enemmän?*

Nimi*

Etunimi Sukunimi

Sähköposti*

Puhelin

Yritys*

Vuorokausimarkkinat siirtyivät onnistuneesti varttiin ilman suurempia ongelmia, ja tämän päivän toimituksen vuorokausiprofiili oli looginen.

Suomen aluehinta oli kiinni Baltian hintatasossa, jossa kuitenkin illan kulutushuipun aikana hinnat kohosivat Suomen aluehintoja korkeammaksi. Päivän suurimman 15 minuutin hinnannousun aikana hinta kaksinkertaistui (+93,88 €/MWh) edelliseen neljännestuntiin verrattuna. Heti perään seurasi myös päivän suurin hinnanlasku, −96,20 €/MWh. Tämä oli seurausta tarjonnan vähenemisessä kyseisellä vartilla. Suomen aluehinta on hyvin herkkä kysyntä-tarjonta-tilanteen muutoksille 100 €/MWh ympärillä. Myös flow-based laskennan tulokset ovat vaihdelleet merkittävästi varttien välillä.

Vain kahden tunnin osalta jompikumpi keskimmäisistä neljännestunneista oli kyseisen tunnin korkein tai matalin hinta. Kääntäen tämä tarkoittaisi sitä, että tuntien sisäiset huiput ja -pohjat ajoittuvat pääsääntöisesti joko tunnin ensimmäiseen tai viimeiseen neljännestuntiin. Lisäksi ensimmäinen neljännestunti oli usein kallein, mikäli seuraavan tunnin keskihinta oli matalampi kuin edellisellä tunnilla – ja päinvastoin:

Kun seuraavan tunnin keskihinta nousee edelliseen tuntiin verrattuna (11/23):

– Korkein hinta esiintyy useimmiten tunnin lopussa, 8/11 tapauksessa (72,7 %).
– Matalin hinta esiintyy useimmiten tunnin alussa, 9/11 tapauksessa (81,8 %).

Tämä viittaa siihen, että nousevassa trendissä seuraava tunti alkaa matalalla hinnalla ja kasvaa tunnin loppua kohden.

Kun seuraavan tunnin keskihinta laskee edelliseen tuntiin verrattuna (12/23 siirtymää):

– Korkein hinta esiintyy useimmiten tunnin alussa, 8/12 tapauksessa (66,7 %).

– Matalin hinta esiintyy useimmiten tunnin lopussa, 9/12 tapauksessa (75,0 %).

Tämä puolestaan viittaa siihen, että laskevassa trendissä seuraava tunti alkaa korkealla hinnalla ja laskee kohti pohjaa tunnin loppua kohden.