Vuosien saatossa EU:n päästökauppajärjestelmän lainsäädäntökehikkoa eli päästökauppadirektiiviä on muokattu useita kertoja vastaamaan päästövähennystavoitteita. Viimeisimmät päästökauppadirektiiviin muutokset vahvistettiin viime vuoden huhtikuussa. Käsittelemme tässä kirjoituksessa päästöoikeuden hintakehitystä sekä viimeisimpiä päästökauppajärjestelmän uudistuksia. 

 

EU:n päästökauppajärjestelmän uudistukset ohjaavat päästöoikeuden hintaa tulevaisuudessa

EU:n päästökauppajärjestelmä eli EU Emission Trading System (EU ETS) perustettiin vuonna 2005 ja se on EU:n tärkein ohjauskeino kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti. Päästöoikeuden hinta on keskeinen vaikuttava tekijä EU-maissa sijaitsevien fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten muuttuviin tuotantokustannuksiin ja siten sähkön hintatasoon. Pohjoismaiden sähkön hinnassa päästöoikeuden hinta näkyy lähinnä Euroopan tuotantokustannusten heijastusvaikutuksena, koska Pohjoismaiden sähköntuotantorakenne perustuu suurimmaksi osaksi vesivoimaan, ydinvoimaan sekä tuulivoimaan.

Viime vuosien aikana päästöoikeuden hintatasossa on nähty merkittäviä muutoksia. Kuvassa 1 on esitetty päästöoikeuden lähimmän joulukuun futuurituotteen hintakehitys ajalla tammikuu 2021 – maaliskuu 2024. Vuoden 2021 aikana maakaasun hinta nousi voimakkaasti Keski-Euroopassa. Yksi keskeinen tekijä oli se, että maakaasuvarastojen täyttöaste oli keskimääräistä alhaisempi ennen lämmityskauden alkua. Lisäksi Venäjä oletettavasti rajoitti tarkoituksella maakaasutoimituksia Eurooppaan. Tämän myötä Euroopan energiantuotannossa maakaasua alettiin korvaamaan kivihiilellä, mikä lisäsi päästöoikeuksien kysyntää ja nosti hintatasoa, koska kivihiilen CO₂-päästöt ovat maakaasun päästöihin nähden merkittävästi korkeammat. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 EU asetti Venäjän vastaisia pakotteita, minkä myötä venäläiset vähensivät maakaasun tuontia Eurooppaan merkittävästi kiristääkseen EU:ta, mikä tuki maakaasun ja siten myös päästöoikeuden hintatasoa vuonna 2022. Vuonna 2021 päästöoikeuden keskihinta oli hieman yli 50 €/tCO₂, kun taas vuonna 2022 päästöoikeuden hinta oli keskimäärin yli 80 €/tCO₂. Vuonna 2023 helmi-maaliskuussa päästöoikeuden hinta nousi ajoittain jopa 100 €/tCO₂ tasolle. Viime vuoden syksyllä sekä kuluneen talven aikana päästöoikeuden hinta on kuitenkin madaltunut merkittävästi. Joulukuun 2023 alkupuoliskolla hinta laski alle 70 €/tCO₂, mutta joulun tienoilla päästöoikeuden hinta nousi hetkellisesti 80 €/tCO₂ tason tuntumaan päästöoikeuden huutokauppojen ollessa lomatauolla. Vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana päästöoikeuden hinta laski hetkellisesti jopa 52 €/tCO₂ tason tuntumaan.

 

 

 

 

Päästöoikeuden hinta on seurannut vahvasti TTF-kaasun hintaliikkeitä. TTF on maakaasun keskeisin referenssihinta Euroopassa. Viime syksynä sekä talven aikana päästöoikeuden hintaa on madaltanut TTF-kaasun hintojen merkittävä lasku. Kuvassa 2 on havainnollistettu TTF-johdannaishintojen kehitys 1/2023–3/2024. Maakaasun hintataso on tällä hetkellä alhaisempi kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Maakaasun hintaa on puolestaan madaltanut se, että Keski-Euroopassa maakaasuvarastojen täyttöaste on pysynyt läpi lämmityskauden erittäin vahvana sään pysyessä tammikuun alkua lukuun ottamatta tavanomaista leudompana.  Euroopan leuto ja ajoittain myös tuulinen sää on vähentänyt fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energiantuotannon kysyntää. Lisäksi nesteytetyn maakaasun (LNG) tarjonta on pysynyt vahvana läpi talven. Eurooppa on hyvin riippuvainen nesteytetyn maakaasun tuonnista Venäjän putkikaasutoimitusten vähennyttyä merkittävästi. Talven aikana esimerkiksi Punaisenmeren tilanne on aiheuttanut uhkakuvia LNG-toimituksiin, mutta toistaiseksi sillä ei ole ollut juurikaan vaikutusta maakaasun saatavuuteen ja siten maakaasun hintaan.

Lisäksi muun muassa teollisuuden energian kysyntä ei ole elpynyt vuoden 2022 jälkeen, vaikka maakaasun hinta on laskenut merkittävästi vuoden 2022 huipputasoihin nähden. Tämän myötä toteutuneet päästöt ovat yleisesti vähentyneet laskien päästöoikeuksien kysyntää ja madaltaen hintatasoa. EU julkaisi 3.4.2024 tiedot vuoden 2023 todennetuista päästöistä. Jäsenvaltioiden raportoimien tietojen mukaan päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt vähenivät vuonna 2023 n. 15,5 % vuoden 2022 tasoihin verrattuna. Eniten päästöt ovat vähentyneet sähköntuotannon päästöjen osalta, johtuen uusiutuvan sähköntuotannon huomattavasta lisääntymisestä. Sähköntuotannon päästöt vähenivät 24 %, kun taas teollisuuden päästöt vähenivät noin 7 % vuoden 2022 tasoista.

 

 

Vuoden 2023 aikana ja alkuvuonna 2024 hintaa on painanut myös alaspäin huutokaupattavien päästöoikeuksien tarjonnan lisääntyminen, kun REPowerEU-suunnitelman mukaisia toimia tullaan rahoittamaan huutokauppaamalla etupainotteisesti jäsenmaiden huutokauppaosuuksia sekä EU:n innovaatiorahastolle osoitettuja päästöoikeuksia vuosina 2023–2026. REPowerEU-suunnitelma julkistettiin Euroopan komission toimesta toukokuussa 2022 ja sen tavoitteena on vähentää riippuvuutta Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuonnista sekä tukea muun muassa uusiutuvien energialähteiden lisärakentamista, hiilen käytön luopumista ja energiatehokkuustoimia.  Päästöoikeuksien etupainotteinen huutokauppa alkoi viime vuoden elokuussa ja viime vuonna etupainotteisesti huutokaupattujen päästöoikeuksien määrä oli 16,5 milj. tCO₂. Komission julkaiseman arvion mukaan vuosina 2024 ja 2025 etupanotteisesti huutokaupattavien päästöoikeuksien määrä on 87 milj. tCO₂, kun taas vuonna 2026 määrä olisi 58 milj. tCO₂.  Päästöoikeuksien etupainotteinen huutokauppaaminen tarkoittaa vähenevää tarjontaa kuluvan eli neljännen päästökauppakauden 2021–2030 loppua kohti mentäessä.

Pidemmällä aikavälillä myös EU:n päästökauppadirektiiviin tehdyt uudistukset tulevat kuitenkin kiristämään päästöoikeuksien tarjontaa.  Vuosien saatossa päästökauppa on muuttunut yhä enemmän poliittisesti ohjatuksi ja EU:n päästökauppadirektiiviä, jossa on säädetty päästökauppajärjestelmän lainsäädäntökehys, on muutettu useita kertoja. Direktiivin muutoksilla pyritään siihen, että järjestelmä olisi yhdenmukainen EU:n yleisten ilmastotavoitteiden kanssa. Toisin sanoen päästökauppajärjestelmään tehtävillä uudistuksilla halutaan varmistaa se, että päästöoikeuden hintataso pysyisi riittävän korkealla EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan ilmastolaki, jonka myötä EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.

 

Päästökauppajärjestelmän uudistukset

Kesällä 2021 EU-komissio julkisti niin kutsutun Fit for 55 -lakipaketin, joka sisälsi joukon ehdotuksia EU:n päästökauppajärjestelmän ja lainsäädännön uudistuksista edellä mainitun 55 %:n päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Joulukuussa 2022 Euroopan unionin neuvosto ja EU-parlamentti sopivat lakipaketissa ehdotetuista muutoksista päästökauppadirektiiviin (2003/87/EY), jotka EU-parlamentti vahvisti huhtikuussa 2023. Uudistukset direktiivissä ovat edellyttäneet myös muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Päästökauppadirektiivin toimeenpanosta on säädetty kansallisessa päästökauppalaissa. Uudistettu päästökauppalaki (1270/2023) astui voimaan vuoden 2024 alusta.

Osana päästökauppadirektiivin uudistusta päästökaupan piiriin kuuluville toimialoille asetettiin uusi kunnianhimoisempi päästövähennystavoite vuodelle 2030. Päästökaupan alaisten päästöjen uusi vähennystavoite on 62 % verrattuna vuoden 2005 toteutuneisiin päästöihin, kun aiempi päästövähennystavoite oli 43 %. Jotta tähän kunnianhimoisempaan tavoitteeseen päästäisiin, liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrää tullaan vähentämään entistä nopeammin kuluvan päästökauppakauden aikana. Tämä tullaan toteuttamaan vähentämällä kertaluontoisesti huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää sekä kiristämällä niin sanottua lineaarista vähennyskerrointa (Linear Reduction Factor, LRF). LRF kertoo, kuinka monta prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien määrä eli ns. päästökatto vähenee vuosittain. Vuonna 2024 päästöoikeuksien määrää vähennetään kertaluontoisesti 90 milj. tCO2 ja vuonna 2026 vähennetään 27 milj. tCO2.  Lineaarinen vähennyskerroin kiristyy 2,2 %:sta 4,2 %:iin vuosina 2024–2027. Vuosina 2028–2030 lineaarinen päästövähennyskerroin on 4,4 %. Lisäksi markkinavakausvaranto (MSR) vähentää kierrossa olevien päästöoikeuksien määrää, kun ennalta sovitut raja-arvot ylittyvät. Osana päästökauppajärjestelmän uudistuksia markkinavakausvarannolle asetettiin uudet raja-arvot. Päästöoikeuksien tarjonnan kiristyminen tulee tukemaan päästöoikeuden hintaa pidemmällä aikavälillä.

Päästökauppadirektiivin sekä kansallisen päästökauppalain mukaisesti päästökaupan piiriin kuuluvien toiminnanharjoittajien täytyy vuosittain luovuttaa edellisen kalenterivuoden päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Osana päästökauppadirektiivin ja samalla Suomen kansallisen päästökauppalain uudistusta päästöoikeuksien palautusten määräaika siirtyy myöhemmäksi vuodesta 2024 alkaen. Vuodesta 2024 alkaen palautukset tulee tehdä viimeistään 30. syyskuuta, kun aiemmin palautukset oli tehtävä huhtikuun loppuun mennessä. Edellisvuoden toteutuneiden päästöjen raportoinnin ja todentamisen määräpäivä on kuitenkin edelleen maaliskuun viimeinen päivä.

Lisää kiristyksiä päästökauppadirektiiviin on mahdollisesti odotettavissa tulevina vuosina, mikäli päästövähennystavoitteet kiristyvät. EU-komission julkaisi 6. helmikuuta tiedonannon vuoden 2040 ilmastotavoitteista.  Komissio esitti, että kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää 90 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Tämä on kuitenkin vasta suositus eli varsinainen lainsäädäntöesitys vuoden 2040 tavoitteesta mahdollisesti tehdään seuraavan komission toimesta tulevan kesän Euroopan parlamenttivaalien jälkeen. Tavoite tarkoittaisi käytännössä sitä, että nykyisten päästökauppajärjestelmän alaisten päästöjen pitäisi laskea nollaan. Tämän myötä päästökauppadirektiiviin olisi tehtävä muutoksia, sillä nykyinen lainsäädäntö tähtää aiemmin esitettyihin päästövähennystavoitteisiin. Tulevien eurovaalien tuloksella on merkittävä vaikutus siihen, että päätyykö tavoite lopulta laiksi asti.

Nykyinen EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS 1) kattaa sähkön- ja lämmöntuotannon, energiaintensiivisen teollisuuden ja Euroopan sisäisen kaupallisen lentoliikenteen päästöt. Päästökauppadirektiivin uudistusten myötä polttoaineenjakeluun maantieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle on tulossa nykyisestä päästökauppajärjestelmästä erillinen päästökauppajärjestelmä niin kutsuttu EU ETS 2. Kaupankäynti päästöoikeuksilla käynnistyy aikaisintaan vuonna 2027, jolloin jakelijoiden tulisi palauttaa päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia ensimmäisen kerran keväällä 2028. Päästöoikeuden hinta tulee määräytymään ETS 2:ssa samalla periaatteella kuten nykyisessä päästökauppajärjestelmässä, mutta hinta on kuitenkin eri kuin ETS 1 -järjestelmässä.

 

Lisää tietoa pääästökauppajärjestelmästä Power-Derivan pitkän aikavälin energiamarkkinaraportilla!

Laajempi kuvaus päästökauppajärjestelmästä sekä näkemyksemme päästöoikeuden hintakehitykseen on saatavissa Power-Derivan pitkän aikavälin energiamarkkinaraportilla. Tuore raportti ja sitä käsittelevä webinaaritallenne julkaistaan toukokuussa 22.5.2024. Raportti pitää sisällään päästökaupan lisäksi sähkön hintaennusteet sekä arviot sähkön tuotannon ja kulutuksen kehityksestä Suomessa, Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa 20 vuoden ajanjaksolle. Raportti on hyödyllinen niin energiayhtiöille kuin teollisuusyritykselle liiketoiminnan tueksi.

Raportin tilaustiedot löytyvät tämän kirjoituksen päätteksi.

 

POWER-DERIVAN PITKÄN AIKAVÄLIN ENERGIAMARKKINARAPORTTI TILATTAVISSA

Kattava katsaus Suomen, Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan sähkömarkkinoihin pureutuu muun muassa seuraaviin teemoihin:

• • • Sähkön tuotanto-, kulutus- ja hintaennusteet maittain 20 vuoden ajanjaksolle
    • Vedyn valmistuksen ja kaukolämmön tuotannon sähkökattiloiden vaikutus sähkönkulutukseen
    • Sähköntuotantomuotojen investointikustannukset
    • Polttoaineiden ja päästöoikeuden hintaennusteet
    • Ilmastopolitiikka ja -tavoitteet, eri maiden vetystrategiat
    • Perusskenaarion hintaennusteiden lisäksi tarkasteluja eri tekijöiden vaikutuksista hintatasoon
    • Day ahead-, intraday- ja reservimarkkinoiden tulevat muutokset

Raportin hinta on 5 000 € (+ alv 24 %). Raportti on tilaajakohtainen.

 

Raportin tilaus sähköpostitse:

laura.harjamaki@power-deriva.com

Laura Harjamäki, Project Manager

 

Lisätiedot:

antti.martikainen@power-deriva.com

Antti Martikainen, Senior Analyst