Pohjoismaissa sää vaihtelee siinä missä sähkön hinta. Esimerkiksi Norjan ja Ruotsin rannikkoalueilla meri tasaa lämpötiloja, mutta vuotuisissa sademäärissä on merkittäviä eroja. Suomessa taas kohtaavat merellinen ja mannermainen ilmasto, jossa Atlantin matalapaineet tuovat lämpimiä ja sateisia virtauksia lännestä ja idästä saapuva korkeapaine pakkasia ja kuivaa säätä. Kuitenkin lämpötilan vaikutus sähkön hintaan on vasta jäävuoren huippu.
– Sähkö on kesällä useimmiten halvempaa kuin talvella, mutta myös poikkeuksia löytyy. Esimerkiksi vuoden 2025 elokuussa sähkö oli Suomessa kallista, kun useampi ydinvoimalaitos oli yhtä aikaa huollossa. Mikäli talvella on tavallista leudompaa ja tuulisempaa, voi hintataso olla matala. Väliä on myös sillä, kuinka täydet vesivarastot ovat, tuuleeko vai paistaako, ja mitä maailmalla tapahtuu, muistuttaa Senior Analyst Antti Martikainen.
Sähkö hinnan muodostumisessa onkin kysymys lukuisista muuttujista, joiden yhteisvaikutus korostuu usein talvisin ja varttihinnoittelun myötä. Eniten vaihtelua on päivänsisäisissä hinnoissa.
– Talvi yllättää yhtä helposti sähkömarkkinoilla kuin liikenteessä. Ei silti pidä jäädä pelkäämään pahinta vaan varautua olosuhteisiin mahdollisimman hyvin, alleviivaa Portfolio Manager Ilari Kosonen.
Pieniä eroja, suuria vaikutuksia – puolesta tai vastaan
Sähkön hinnan vaihtelulla on merkittäviä vaikutuksia niin energiayhtiöille kuin teollisuudelle. Jos hinta nousee esimerkiksi 10 €/MWh, 10 MW:n kulutuksella tämä voi tarkoittaa noin 75 000 euron lisäkustannusta kuukaudessa. Suuremmilla teollisuusyrityksillä, joiden kulutus on esimerkiksi 20 MW, vaikutus on 150 000 euroa kuukaudessa.
– Toisaalta yhtä merkittäviä ovat myös ansaintamahdollisuudet. Kysymys kuuluu, kenen ennusteet ovat tarkimmat ja miten tietoa sovelletaan käytäntöön – päivästä, viikosta ja kuukaudesta seuraavaan, Kosonen toteaa.
Sähkömarkkinoilla tulee huomioida niin markkinahinta-, volyymi-, tasesähkö- kuin profiiliriskit:
Markkinahintariski kasvaa uusiutuvan energian osuuden lisääntyessä. Tuuli-, aurinko- ja vesivoiman tuotanto vaihtelee sään mukaan, mikä lisää tehokkaan hintasuojauksen tarvetta. Markkinahintariskejä voidaan hallita johdannaisilla, kuten Nasdaqin futuureilla ja optioilla, tai kahdenvälisillä sopimuksilla. Kun suojaus on tehty oikein, markkinahintariski voidaan ehkäistä teoriassa kokonaan.
Volyymi- ja tasesähköriskit syntyvät, kun toteutunut sähkönkulutus tai -tuotanto poikkeaa ennusteesta, jonka perusteella sähkö on ostettu, myyty tai suojattu. Esimerkiksi jos yritys on suojannut hinnan 10 megawatin kulutukselle, mutta kylmä sää nostaa kulutuksen 12 megawattiin, syntyy suojaamatonta lisäkysyntää, joka joudutaan hankkimaan useimmiten kalliimmalla hinnalla. Vastaavasti jos ylisuojaustilanteessa ostetut suojaukset on tehty spot-markkinaa halvemmalla, voi ylimääräisellä sähköllä jopa tienata.
Volyymiriskejä voidaan hallita erottelemalla lämpötilasta riippuvaiset ja riippumattomat kulutusosuudet, käyttämällä optioita joustojen suojaamiseen sekä pitämällä kulutusennusteet ajan tasalla. Esimerkiksi teollisuusyrityksen, joka on ennakoinut seuraavan päivän kulutukseksi 10 MW, mutta joutuu tuotantohäiriön vuoksi pysäyttämään tehtaan, ei tarvitse jäädä tappiolle, vaan se voi myydä sähkön takaisin markkinoille parhaalla hinnalla.
Sääriippuvaisten tuotanto- ja kulutuskohteiden taseet ovat usein määrittämässä säätötarvetta kantaverkkoyhtiölle. Sääriippuvaisilla kohteilla tasesähköriskit toteutuvat usein kustannuksina, joihin pitää varautua. Vuorokausimarkkinoille on tärkeää saada hyvillä ennustemalleilla tarkat tuotanto- ja kulutusennusteet. Päivittyvät ja tarkat ennusteet sekä aktiivinen päivänsisäinen kaupankäynti vähentävät merkittävästi muuttuvista sääoloista johtuvia taseriskejä.
Profiiliriskit liittyvät kulutuksen ajoittumiseen eri tunneille. Sähkön hinta vaihtelee usein voimakkaasti vuorokauden sisällä – esimerkiksi yöllä hinnat voivat olla alhaisia ja iltapäivän kulutuspiikissä moninkertaiset. Yritysten kannalta ratkaisevaa on, miten hyvin kulutus osuu kalliille tai edullisille tunneille. Profiiliriskiä voidaan hallita paitsi profiilisuojauksilla, myös kulutuksen ohjauksella. Esimerkiksi teollisuusyritys voi ostaa ennakkoon sähköä niille tunneille, jolloin tuotanto on suurimmillaan, mikä edellyttää tarkkaa kulutusseurantaa ja markkinatiedon reaaliaikaista hyödyntämistä.
Sähkönmyyntiyhtiöille vaihtuvat spot-hinnat luovat ennustamiseen kokonaan uuden huomioitavan asian, kun sähkönkäyttäjät joustavat sähkönkulutuksessaan. Tarkalla analyysillä pystytään luomaan myyntiyhtiölle koko hinta-alueen sisältävät joustavat hintatarjoukset vuorokausimarkkinoille. Joustavilla hintatarjouksilla saadaan kulutusennusteet reagoimaan kulutusjoustoihin ja vähennetään tasesähköriskiä.
Sähkömarkkinan haltuunotto palveluna
Sähkömarkkinan haltuunotto vaatii paitsi resursseja, myös kokemusta ja ajantasaisen datan hyödyntämistä. Monelle toimijalle paras ratkaisu onkin ulkoistaa tekeminen salkunhoitajalle, joka seuraa markkinaa, analysoi riskejä ja huolehtii siitä, että kokonaisuus pysyy hallinnassa.
– Power-Derivalla asiakkaan vastuulle jää ainoastaan päätösten tekeminen. He voivat myös valtuuttaa salkunhoitajan tekemään päätökset puolestaan, Kosonen havainnollistaa.
Yhteistyö Power Derivan kanssa alkaa nykytilanteen, budjetin ja tavoitteiden kartoituksella, jossa arvioidaan kulutuksen ja tuotannon avainluvut sekä taloudelliset tavoitteet. Tämän jälkeen salkunhaltija laatii konkreettisen toimenpidesuunnitelman ohjaamaan hinnan suojausta ja kaupankäyntiä eri sähkömarkkinoilla. Suunnitelma perustuu EMPS (EFI’s Multi Area Power-Market Simulator) -malliin.
– EMPS-mallin avulla on mahdollista laskea eri markkinaskenaarioiden vaikutukset ja riskitasot. Malli sisältää kattavasti sää- ja tuotantoskenaariota, huomioiden voimalaitokset, siirtoyhteydet ja uusiutuvat energiamuodot. Hyödynnämme yli 40 vuoden ajalta kerättyä sää- ja tuotantodataa sekä polttoaineiden hintaseurantaa, joita mukautetaan tulevaisuuden olosuhteisiin, Martikainen mainitsee.
Palvelun pyöriessä Power-Derivan järjestelmät muodostavat reaaliaikaisen tilannekuvan asiakkaan eduksi. Automaatio yhdistää tulos- ja positioanalytiikan, seuraa markkinoiden kehitystä sekä mahdollistaa kauppojen toteuttamisen asiakkaan puolesta. Palveluun voidaan sisällyttää niin kulutusennusteita, kustannusten optimointia kuin tasevirheiden minimointia.
– Olennaista on löytää salkunhoitaja, johon voit luottaa. Power-Derivan puolesta puhuvat oma mallinnusjärjestelmä, Finanssivalvonnan alainen toiminta, yli 20 vuoden kokemus sähkömarkkinoista sekä lukuisat pitkäaikaiset asiakassuhteet. Olemme ehtineet nähdä monia kriisejä, ja kaikesta on selvitty ja opittu, Kosonen päättää.
Suora yhteydenotto
-
Antti Martikainen
Senior Analyst
+358 50 467 3575
etunimi.sukunimi@power-deriva.com -
Ilari Kosonen
Portfolio Manager
+358 45 113 0844
etunimi.sukunimi@power-deriva.com
