Suomessa sähkönkulutus oli tammi-helmikuussa 2020 eli viime talven todennäköisimmillä pakkaskuukausilla poikkeuksellisen vähäistä erittäin leudon talvisään vuoksi. Tulevana talvena tilanne voi olla kuitenkin toinen, vaikka sähkönkulutus tuskin tulee saavuttamaan tulevana talvenakaan uusia ennätyksiä koronavirustilanteen takia. Fingrid arvioi sähkön ensi talvena riittävän, mikäli siirtoyhteydet toimivat normaalisti. Fingridin arvioiden mukaan sähkönkulutus voisi nousta huipussaan 15100 MW:iin oman tuotannon ollessa 10800 MW.

Onkin hyvä aika miettiä, mitä sähkö voisi maksaa, mikäli kulutus todellakin nousisi mainittuihin lukemiin. Oletetaan, että samanaikaisesti myös tuulivoimatuotanto on vähäistä ja sähköntuonti Venäjältä olisi minimissään. Molemmat olettamukset ovat sinällään realistisia, sillä korkeapaineen keskuksen osuessa sopivasti Suomen päälle saattaa sää olla hyvinkin kylmää ja samanaikaisesti myös lähes tuuletonta. Lisäksi Venäjän sähköpörssi ei ole kytkettynä Pohjoismaiden kanssa yhteiseen tarjouslaskentaan. Tästä seuraa, että tuonti Venäjältä ei välttämättä käynnisty, vaikka hintataso olisikin riittävän korkea. EU:n sähkön sisämarkkina taas puolestaan kykenee optimoimaan kaikki Euroopan tarjousalueet keskenään ja tästä syystä äärimmäisessä kulutustilanteessa voidaan olettaa, että Ruotsista ja Virosta voidaan tuoda Suomeen sähköä yhtä paljon kuin siirtokapasiteettia on annettu markkinoille. Tässä tarkastelussa oletamme, että kaikki siirtoyhteydet Ruotsiin ja Viroon toimisivat normaalisti.

Tänä vuonna Suomen vesivoimatuotannon ollessa noin 2200 MW tasolla, on hintataso ollut noin 60-100 €/MWh. Koottaessa tulokset tuotantolajeittain taulukkoon havaitaan, että sähkön kulutuksen jäädessä alle 12500 MW tason jäisi hinta 100 €/MWh tasoa alhaisemmaksi. Tuolloin tuonti Ruotsista Suomeen olisi täydellä kapasiteetilla käytössä, mutta samanaikaisesti sähköä riittäisi vietäväksi Estlinkin kautta Suomesta Viroon. Sähkön kulutuksen kasvaessa, mutta jäädessä alle 13500 MW:n Suomen hintaa säätävä resurssi sijaitsisi Baltian maissa, mikä näkyisi tuontina Virosta Suomeen ja tuonnin vaihteluna Estlink-siirtoyhteydessä. Hintataso tuolloin olisi todennäköisesti 200 €/MWh tietämillä. Estlink-siirtoyhteyden koko kapasiteetti olisi käytössä kulutuksen ylittäessä 13500 MW rajapyykin. Tämän jälkeen Suomessa käynnistyisivät harvemmin käytössä olleet säätyvät resurssit ja teollisuuden kulutusjoustot. Kulutuksen lähestyessä 14400 MW tasoa, hintataso olisi aiempien joustojen perusteella noin 350 €/MWh tasolla. Kulutuksen noustessa 15100 MW tasolle ollaan jo harvinaisemmassa hinnoittelussa. Lähihistoriasta vastaavalle tilanteelle löytyisi referenssiksi vaikkapa 10.12. ajoittunut Olkiluoto 2:n äkillinen häiriötilanne, jonka seurauksena hinnat säätösähkömarkkinoilla kohosivat 3500 €/MWh:oon.