Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa oli viikon 2 lopulla kylmää säätä ja se nosti sähkönkulutusta huippulukemiin. Suomen sähkönkulutus oli suurimmillaan perjantaiaamuna 15.1.2021 klo 8-9, jolloin kulutus nousi 14 230 MWh tasolle, kuten Fingridin tiedotteessa kerrotaan https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2021/sahkonkulutus-talven-ennatystasolle/. Pohjoismaisella tasolla kulutuksen huippu osui puolestaan tuntia myöhemmäksi, siis tuntiin klo 9-10.
Edellisen kerran vastaavia hiukan yli 14 000 MWh kulutuslukemia Suomessa mitattiin tammikuun 2019 loppupuolella ja tasokin oli likimain sama. Jos tarkastelemme jaksoa 2012-2021 (kuva alla, tiedot haettu FG:n datasivustolta), niin kulutus on ylittänyt 14 000 MWh kaikkina muina vuosina paitsi 2015 ja 2020, joten siltä osin poikkeustilanteesta ei ollut tänä vuonnakaan kysymys. Tällä kertaa sää oli tasaisen kylmää koko Suomessa, kylmin jakso oli kuitenkin kohtalaisen lyhyt, pari päivää. Jos pakkanen olisi jatkunut seuraavan viikon alkuun saakka, niin olisi kulutus vielä noussut jonkin verran perjantaista.
Alla on Ilmatieteenlaitoksen nettisivuilta (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/) otettu sääkarttakuva Suomen lämpötilahavainnoista 15.1.2021 klo 8:00. Säätilanne oli tasaisen kylmää koko maassa, eteläisin Suomi mukaan lukien.
Sitten jos katsotaan Suomen tuotantosummaa vastaavalla tunnilla, niin taso oli n. 9 600 MWh, tunnin DA-hinta oli silloin kohtalaisen maltillinen (80 €/MWh), joten todennäköisesti kovemmalla hinnalla tuotantoa olisi aktivoituinut hiukan enemmän. Fingridin joulukuun 2020 alussa julkaiseman tehotasearvion perusteella oletus oli, että tuotantokyky Suomessa voisi olla n. 10 800 MW, Fingridin tiedote asiasta löytyy heidän nettisivuiltaan https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2020/sahko-riittaa-suomessa-tulevana-talvena/.
Tuotantokykyyn vaikuttaa merkittävästi tuulivoiman tuotannon määrä kyseisellä hetkellä. Fingridin arviossa tuulivoiman tuotannon tasoksi oli arvioitu n. 6 % maksimitehosta, joten siltä osin kyseisessä tilanteessa tämä toteutuikin melko hyvin, tuulivoiman tuotanto oli jopa hiukan arvioitua isompaa. Nyt kulutushuipussa toteutuneen tuotantosumman perusteella voidaan olettaa, että Suomen tuotantokyky ei aivan nousisi noin korkeaksi, mitä Fingrid on arvioinut. Tuotantosumman tasoksi voisi likimain olettaa 10 000 MW matalan tuulivoiman tilanteessa, elikkä jäätäisiin selkeästi alle arvioidun tason. PD:n arvio Suomen tuotantotilanteesta kyseisellä DA-hinnan tasoilla oli n. 9 700 MW, pohjautuen edelliseen blogitekstiin, joka julkaistiin joulukuun lopulla. Jos verrataan tuotantojen tasoja edellisiin vuosiin, erityisesti yhteistuotantojen määrät ovat alentuneet, yhteistuotanto (kaukolämpö) nousi noin 2650 MW tasolle ja yhteistuotanto (teollisuus) noin 1500 MW tasolle. Jonkun verran isompia tuotantolukemia näissä tuotannoissa on nähty kyseisen hetken jälkeen tammikuussa. Seuraavassa kuvassa (tiedot haettu FG:n datasivustolta), on yhteistuotannon (kaukolämpö+teollisuus) määrät vuosien 2018-2021 tammi-maaliskuulta, tämän perusteella voidaan olettaa, että yhteistuotannon maksimi määrä on noin 4200 MW, tämä vastaa likimain myös vuoden 2020 tuotannon huipputasoja.
Siirtotilanteen osalta Fenno-Skan siirtoyhteyttä oli rajoitettu Ruotsista Suomeen 200 MW verran kyseisenä päivänä, muutoin siirtoyhteydet olivat käytössä normaalisti. Ja siirtoyhteyksille olikin käyttöä, koska sähköä tuotiin Ruotsista ja Venäjältä maksimikapasiteetilla sekä merkittäviä määriä myös Virosta. Tämä tilanne osoittaa, että siirtoyhteyksien toimivuus kylmässä tilanteessa on ratkaisevassa roolissa Suomen tehotasapainon kanssa.
Viikolla 2 ja myös perjantaina 15.1.2021 Suomen DA-hinnat olivat kohtalaisen alhaisia kovaan kulutustasoon nähden, tähän erityisen merkittävä vaikutus oli Venäjän sähkön isolla tuontimäärällä. Jos tuontimäärä olisi ollut alhaisempi, niin DA-hinnan taso ainakin Suomessa ja Baltiassa olisi ollut paljon korkeampi. Suomen DA-hinta jäi jonkin verran korkeammaksi aamun tunneille, kuin esim. Ruotsin SE3 alueella, tähän Fenno-Skanin siirtorajoituksella oli selkeä vaikutus. Lisäksi siirtorajoitus herkisti Suomen jälkimarkkinatilannetta.
Säätösähkön hinnat nousivatkin kulutushuippupäivänä korkeiksi erityisesti aamupäivällä ja iltahuipussa Suomen hinta-alueella. Tämä viittaa siihen, että kulutus Suomessa oli ennustettua korkeampaa, koska ilmoitettuja tuotantohäiriötä ei kyseisessä tilanteessa ollut. Suomessa toteutetut säätömäärät olivat kuitenkin varsin pieniä n. 200-300 MWh tuntitasolla, nämä säätömäärät johtivat korkeimmillaan 999 €/MWh tasesähkön hintaan. Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa oli vastaavasti ylössäätötilanne, tosin hinnat olivat huomattavasti Suomen aluetta alhaisemmat. Puolestaan Pohjois-Ruotsissa ja Norjassa tilanne oli päinvastainen, siis ylituotantotilanne ja sähköntuotantoa liikaa. Elikkä tässä poikkeustilanteessa suomalaisten toimijoiden tasesähkönriskit olivat tälläkin kertaa suuremmat kuin naapurimaissa.
Seuraavassa kuvassa on Nord Poolin julkaisemat säätösähkön hinnat muutamalla hinta-alueella koskien päivää 15.1.2021, tämä löytyy Nord Poolin nettisivuilta (https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Regulating-Power1/Regulating-Prices1/)
Tulevien viikkojen sääennusteet ovat jälleen kylmiä Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa, jää nähtäväksi, kuinka kylmää lopulta tulee ja nouseeko kulutus samoille tai korkeammalle tasolle kuin tammikuun viikolla 2.
