Sähkön spot-hinnat lähtivät laskuun vuodenvaihteen jälkeen ja Ruotsissa Tukholman SE3-hinta-alueella päivän keskihinta oli alimmillaan alle 8 EUR/MWh. Laskun taustalla oli poikkeuksellisen voimakas matalapainevoittoinen säätyyppi, jonka myötä sademäärät olivat runsaita ja lämpötilat korkeita, jolloin sähkönkulutus jäi matalaksi. Hintataso oli riittävän matala käynnistämään Ruotsin ydinvoimatuotannon joustot. Ruotsissa helmikuussa tuotantoaan pienensivät Forsmark 2, Ringhals 3 ja Oskarshamn 3. Tämä on havaittavissa Ruotsin toteutuneessa ydinvoimatuotannossa viikoilla 7-9.
Ruotsissa vuonna 2019 noin 9 % osuus tuotetusta sähköstä tuotettiin sähkön ja lämmön yhteistuotannolla, jonka määrä ei käytännössä riipu sähkön markkinahinnasta. Ydinvoimantuotannon osuus oli noin 39 %. Loppuosa on sääriippuvaista vesi- ja tuulivoimaa. Sääriippuvaisen tuotannon kasvaessa ja sähkönkulutuksen jäädessä normaalia vähäisemmäksi joutuu muu tuotantojärjestelmä tekemään tilaa kasvavalle sääriippuvaiselle tuotannolle. Markkinaehtoisessa maailmassa tämä tapahtuu toimijoiden tekemien tarjousten perusteella. Myyntitarjoukset järjestetään sähköpörssissä aina halvimmasta kalleimpaan, jonka jälkeen ne yhdistetään kysyntäpuolen ostotarjousten kanssa ja kilpailutetaan. Halvimman myyntitarjouksen tehnyt voittaa kilpailutuksen ja vastaavasti kalliimman tarjouksen tehneet tuotantomuodot tekevät varsinaisen säädön. Kovassa kilpailussa myyntitarjoukset tyypillisesti joudutaan asettamaan lähelle tuotannon muuttuvaa kustannusta. Ydinvoima on aina ollut muuttuvilta kustannuksiltaan edullista. Kuitenkin sääriippuvaiset tuotantomuodot, eli vesi- ja tuulivoimatuotanto ovat muuttuvilta kustannuksiltaan lähes 0 €/MWh ja ne ovat siksi jopa ydinvoimaakin kilpailukykyisempiä myyntitarjouksia tehtäessä. Sateisina ja tuulisina vuosina tästä seuraa, että ydinvoima korkeamman muuttuvan kustannuksensa johdosta joutuu tekemään tilaa kasvavalle sääriippuvaiselle tuotannolle. Näin tapahtuu kuitenkin verrattain harvoin, sillä ydinvoimatuotanto on tänä päivänä huomattavasti edullisempaa kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö, joka tyypillisesti toimii säätövoimana.
Pohjoismainen sähköpörssi optimoituu myös markkina-alueen rajoilla muiden Euroopan sähköpörssien kanssa, eli tarjousten kilpailutus tapahtuu siirtokapasiteettien asettamissa rajoissa koko Euroopan laajuisesti. Näin ollen myös yleisesti Euroopassa käytetyt polttoaineet, kuten kivihiili, ruskohiili ja maakaasu vaikuttavat Pohjoismaisen sähkön hintaan. Vuoden 2015, joka oli viimeisin sateinen ja tuulinen vuosi, jälkeen tuotannon kustannusrakenteissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Samanaikaisesti kun kivi- ja ruskohiilisähkön muuttuvat kustannukset ovat nousseet päästöoikeuden hinnan nousun myötä, on Ruotsin ydinvoimatuotannon muuttuva kustannus puolestaan laskenut Ruotsin poistettua ydinvoimaveron vuonna 2016. Tämän johdosta sääriippuvaisen tuotannon kasvaessa täytyy hintatason laskea aiempaa alemmaksi, jotta poikkeusoloissa tehtävät ydinvoiman joustot Ruotsissa käynnistyisivät. Perustilanteessa hintataso on korkeampana lähempänä fossiilisten polttoaineiden muuttuvia kustannuksia.
Suomessa sähkön hintataso on Ruotsin ja Suomen välisestä siirtopullonkaulasta johtuen tyypillisesti ollut korkeampi kuin Ruotsissa. Siirtopullonkaulat kuitenkin vähenevät huomattavasti ja hintaero tasoittuu Olkiluoto 3:n siirtyessä kaupalliseen käyttöön. Jos nykyisin ja historiassa tilanne sähköjärjestelmässä on ollut se, että pienemmäksi jääneen marginaalin johdosta Ruotsin ydinvoimatuotanto pienenee sääriippuvaisen tuotannon ollessa hyvin runsasta, on yhtenäisempien sähkön spot-hintojen ja tuotantokustannusten aikakaudella entistä todennäköisempää, että ydinvoimatuotanto myös Suomessa joutuu reagoimaan muuttuviin markkinatilanteisiin.
