Tasesähkönhinta nousi kaikkien aikojen ennätykseen Suomen markkinahinta-alueella torstaina 16.4.2020 tunnilla klo 14-15, hinnaksi muodostui 3 500 €/MWh. Naapurimaassamme Ruotsissa vastaavan tunnit hinnat olivat tasolla n. 3-5 €/MWh hinta-alueista riippuen, joten onpa siinä eroa markkinaosapuolten välillä eri maissa, jotka joutuvat kulutustaan tai tuotantoaan tasapainottamaan kyseisellä hinnalla Suomen tai Ruotsin hinta-alueilla. Jos pikaisesti kurkistetaan historiaan, niin aikaisempi tasesähkön huippuhinta on vuodelta 2016, joka oli 3 000 €/MWh. Alla on kuva tasesähkön huippuhinnoista vuodesta 2010 alkaen.
Normaalitilanteessa ei tällaisia hintoja yleensä esiinny, niin katsotaanpa, mikä hintapiikin sitten aiheuttikaan kyseisenä hetkenä? Tässä vaikuttavana tekijänä oli ainakin kaksi asiaa, jotka meidän on helppo tunnistaa. Ydinvoimalaitos Olkiluoto 2:n sähköntuotanto laski yllättäen maksimitasolta 890 MW tasolle 190 MW, siis hetkellinen tehovajaus Suomen alueella oli tämän muutoksen aiheuttamana n. 700 MW klo 14:00 alkaen. Tämä aiheutti tehovajeen Suomen markkina-alueella ja sitä kautta taajuuspoikkeaman Pohjoismaisessa sähköverkossa. Samaan aikaan kantaverkkoyhtiöllä oli menossa merkittävä siirtokeskeytys Ruotsin ja Suomen välisissä siirtoyhteyksissä, kapasiteetti oli rajoitettu huoltotöiden takia tasolta 2 700 MW tasolle 1 850 MW, elikkä sähkön siirtomahdollisuudet olivat 850 MW alle normaalin tason Ruotsista Suomeen. Tämä tarkoitti likimain sitä, että kapasiteettirajoitus vastasi lisäksi yhden Olkiluodon laitoksen normaalia sähköntuotantoa.
Nämä kaksi yhtäaikaista poikkeustilannetta aiheuttivat sen, että säätösähkönhinta nousi erittäin korkealle tasolla. Niissä tilanteissa, joissa sähkön siirtokapasiteetti on täynnä Ruotsista Suomeen, niin kaikki puuttuva teho joudutaan aktivoimaan Suomen markkinahinta-alueelta. Voisi olettaa, että hintapiikki olisi ollut ainakin jonkin verran alhaisempi, jos siirtokeskeytys ei olisi sattunut samaan hetkeen tuotantohäiriön kanssa. Nämä ovat taas niitä tilanteita, joita ei etukäteen pysty huomioimaan. Positiivisena puolena tässä oli se, että kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja SVK lisäsivät ID-markkinan kapasiteettia, siis siirtokapasiteetti Ruotsin ja Suomen välillä lisääntyi häiriön alkamisen jälkeen n. 250 MW, joka helpotti tilanteen palautumista nopeammin.
Alla on kuva Suomen ja Ruotsin välisestä siirtokapasiteetista ja DA-markkinan siirtomääristä.
Katsotaanpa sitten hiukan markkinatilannetta yleisesti, Spot-hinta Suomen hinta-alueella oli kyseisellä hetkellä n. 32 €/MWh ja vastaavasti Ruotsin alueilla n. 3-5 €/MWh:n välillä, joten hinta-alue-ero oli selkeä kyseisenä hetkenä, tässä puolestaan vahvana tekijänä oli edellä mainittu siirtorajoitus Ruotsin ja Suomen välillä. Todetaan myös se, että Pohjoismainen markkinahinta on alkuvuoden aikana ollut poikkeuksellisen matala.
Mielenkiintoinen asia säätö-/tasesähkön hinnan osalta tässä on se, kuinka paljon Suomen alueella aktivoitiin säätöenergiaa. Nord Poolin nettisivuilta saatavan datan perusteella määrä oli 425 MWh tunnin 14-15 aikana, se on kohtalaisen vähän se, kun huomioidaan, kuinka korkeaksi hinta säätösähkömarkkinoilla nousikaan! Kaikki ylössäädöt tehtiin Suomen hinta-alueella, siis muilla hinta-alueilla ei kyseisenä hetkenä ylössäätöjä ollut, elikkä ongelma rajoittui Suomeen.
Vilkaistaanpa tuntitason tuotantodatasta, millaisia muutoksia Suomessa likimain tapahtui kyseisen tunnin aikana, CHP-tuotannon lisäys oli n. 100 MWh, muun tuotannon lisäys n. 250 MWh, jossa on mukana FG:n häiriöreservejä, lisäksi vaikuttaa siltä, että kulutuksen joustoa on tapahtunut n. 100 MWh. Kyseinen iltapäivän ajanhetki oli siinä mielessä suotuisampi tällaiselle häiriötilanteella, koska Suomen kulutus laskee normaalistikin kyseisellä tunnilla, tähän vuoden aikaan lasku kulutuksen osalta on n. 200 MWh. Tämä ajanhetki oli lisäksi myös yksi tekijä, joka vaikutti siihen, että palautuminen häiriöstä tapahtui niinkin nopeasti ID-kapasiteetin muutoksen lisäksi. Elikkä jos häiriö olisi sattunut kulutuksen nousutunnille esim. aamuun, niin se olisi voinut olla hankalampi tilanne ja pidempikestoinen.
Tasesähkön hintapiikkejä on Suomessa ollut alkutalven aikana selkeästi enemmän kuin viime talvena vastaavana ajanhetkenä, esimerkkinä voidaan todeta, että tunteja, joissa tasesähkönhinta on ylittänyt 100 €/MWh on ollut kaksinkertainen määrä. Huomioidaan vielä se, että alkutalven säätilanne on ollut verrattain lauha ja tehotilanne on varsin tasainen, eikä Suomen tuotantorakenne ei ole juurikaan muuttunut viimevuodesta. Sitten jos vertailemme tasesähkön hintaeroja Spot-hintaan nähden, ovat ne olleet alkutalvesta selkeästi suuremmat kuin esimerkiksi kahtena edellisenä vuotena vastaavana jaksona. Tässä toki yhtenä vaikuttavana tekijä on ollut selkeästi alhaisempi Spot-hinta, joka on kasvattanut hintaeroa etenkin ylöspäin. Tasesähkön ja Spot-hinnan välinen hintaero on lisäkustannustekijä kaikille niille osapuolille, joille syntyy kulutuksen tai tuotannon tasevirhettä.
Kolmena edellisenä vuotena korkeimmat tai matalimmat tasesähkön hinnat ovat Suomessa olleet touko-kesäkuussa, kunhan tulvajakso ja ydinvoimarevisiot alkavat, siis aika näyttää, kuinka tulee käymään koronavuonna 2020.
