Olin keväällä 2019 suorittamassa viimeisiä diplomi-insinöörin tutkintoon vaadittavia kursseja Aalto-yliopistossa lukuun ottamatta diplomityötä. Viimeisten kurssien ollessa loppusuoralla olin aloittanut etsimään kesätyöpaikkaa sekä mahdollisuuksia päästä tekemään diplomityötä. Hakiessani eri paikkoihin tuli myös Power-Derivan työpaikkailmoitus vastaan. En ollut tässä vaiheessa kuullut PD:sta aikaisemmin, mutta ilmoituksen perusteella sekä tutustuttuani yritykseen tarkemmin paikka vaikutti mielenkiintoiselta. Hakuprosessi itsessään eteni sujuvasti ja nopeasti. Olin lopulta siinä mielessä onnekkaassa, ja samalla haastavassa, tilanteessa, että minulla oli muutama mahdollinen vaihtoehto edessä. Kuten tässä kohtaa voi hyvinkin arvata, päädyin lopulta Power-Derivaan. Pääasiallisina syinä tähän olivat mahdollisuus päästä näkemään Suomen sähkömarkkina kokonaisuudessaan, selkeä ja kiinnostava aihe diplomityölle sekä mahdollisuus jatkaa yrityksessä pidemmälläkin tähtäimellä. Jälkikäteen ei tätä päätöstä ole tarvinnut katua.
Aloitin työt huhtikuun puolessa välissä osana fyysisen kaupankäynnin tiimiä, joka hoitaa operatiivista kaupankäyntiä. Tehtäviini kuului esimerkiksi sähkön kulutusennusteiden laatiminen sekä osallistuminen eri selvitys- ja kehityshankkeisiin. Diplomityöni tulisi myös rakentumaan vahvasti näiden teemojen ympärille. Sovimme yhteisesti, että diplomityöhön keskityttäisiin enemmän vasta loppuvuodesta ja seuraavan vuoden alussa. Tämä mahdollisti hyvän perehtymisen fyysisen kaupankäynnin tiimin päivittäiseen työhön ja sähkömarkkinoiden toimintaan. Diplomityöni käsitteli kulutusennusteiden laatimisessa huomioon otettavia tekijöitä sekä nykyisen toimintamallin kehittämistä, joten myös siinä mielessä perehtyminen tiimin toimintaan ennen työn aloittamista auttoi lopulta merkittävästi myös itse diplomityön tekemisessä. Muiden työtehtävien yhdistäminen diplomityön kanssa oli lähtökohtaisesti tehty helpoksi. Toisinaan työn tekemiseen ehti keskittyä enemmän ja joskus muut tehtävät saattoivat viedä suuremman osan ajasta. Ne antoivat kuitenkin aina hyvää vastapainoa diplomityön kirjoittamiselle. Sain palautettua työn lopulta kesällä 2020, valmistuin diplomi-insinööriksi ja työsuhteeni vakinaistettiin samassa yhteydessä.
Diplomityön jälkeen osa työtehtävistä pysyi muuttumattomina, mutta samalla olen päässyt mukaan myös moniin uusiin projekteihin. Näistä keskeisimpänä uuden kulutusennustemallin implementoinnin ja kehittämisen vetovastuu. Normaaliin arkeen tuli suuri muutos vuoden 2020 maaliskuussa koronaviruksen myötä. Etätöihin siirryttiin välittömästi ja siitä lähtien ei toimistolla juuri ole tullut käytyä. Etätöiden tekeminen oli mahdollistettu jo aikaisemmin, joten siirtyminen siinä suhteessa oli vaivatonta. Lisäksi Helsingin toimistosta käsin tehtiin lähes päivittäin yhteistyötä Harjavallan toimiston kanssa, eli esimerkiksi Teamsin käyttäminen oli tullut hyvin tutuksi jo hyvissä ajoin ennen koronaa. Raskainta jatkuvassa etätyössä onkin ollut normaalin sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen, esimerkiksi yhteiset lounastauot ja eri ideoiden pallottelu, mitä normaaliin toimistoelämään kuuluu. Suurimmatkin projektit on kuitenkin saatu maaliin eikä omalla kohdallanikaan diplomityön loppuun vieminen tuottanut isompia hankaluuksia. Virallisen tutkintotodistuksenkin sain haettua juhlallisin menoin lähimmästä Postin noutopisteestä.
Tulevaisuudessa odotan ja toivon, kuten varmasti jokainen meistä, paluuta takaisin normaaliin arkeen ja koronanjälkeiseen aikaan. Sähköjärjestelmän murros eli uusiutuvien energiamuotojen lisääntyminen tekee sähköntuotannosta joustamattomampaa ja vaikeammin ennakoitavaa. Tämä tulee aiheuttamaan muutoksia myös sähkömarkkinoiden rakenteissa, joka pitää huolen, että töitä riittää tulevaisuudessa ja muutoksen aallonharjalla uudet asiat pitävät työn mielenkiintoisena. Kaikki nämä yhdistettynä avoimeen ja kannustavaan työyhteisöön pitävät lisäksi huolen siitä, että töihin tulee joka päivä mielellään.
