Blogi

Kesän korkeita hintoja


Suomen spot-hinnat nousivat historiallisen korkealle tasolle heinäkuussa kuukauden keskihinnan ollessa 78,76 €/MWh. Viimeksi yli 70 €/MWh kuukausikeskihintoja Suomessa oli vuoden 2010 tammikuussa 93,70 €/MWh ja samaisen vuoden joulukuussa 91,34 €/MWh. Nyt korkeita hintoja nähtiin kuitenkin kesällä, jolloin kulutus on vuoden matalimmilla tasoilla. Vaikka korkeat lämpötilat lisäävätkin sähkönkulutusta Suomessa noin 50 MW per 20 °C ylittävä lämpöaste, eivät heinäkuun helteet selitä historiallisen korkeiksi nousseita hintoja. Hinnat Suomessa ovat olleet hyvin korkeita läpi kesän verrattuna edellisten vuosien kuukausiin kuten alla olevasta kuvasta nähdään. Viime talvesta alkaen hydrologinen balanssi on heikentynyt ja vesiallaskontrolli on vahvistunut etenkin Etelä-Norjassa nostaen hintoja Pohjoismaissa.

Läpi heinäkuun Suomen hinnat olivat hyvin vahvasti kiinnittyneet Baltian hintatasoon päivätuntien aikana, joka ajoittain nousi Keski-Euroopankin hintaa korkeammaksi siirtopullonkaulojen syntyessä Ruotsin ja Baltian sekä Puolan ja Baltian välille. Maakaasun, kivihiilen ja päästöoikeuden hintojen nousu historiallisen korkeille tasoille on nostanut lauhdelaitosten muuttuvia kustannuksia merkittävästi ja näin ollen pitkälti lauhdelaitosten muuttuviin kustannuksiin perustuva Saksan hinta oli heinäkuussa 81,37 €/MWh ja Viron hinta Saksaa korkeampi 83,78 €/MWh.

Osasyynä miksi Suomen hinta pääsi kiinnittymään niin vahvasti Baltian hintatasoon heinäkuussa oli siirtorajoitukset. Venäjän tuontia rajoitettiin siirtoyhteyden vuosihuollon ajaksi kuten aikaisempinakin kesinä, mutta tämän lisäksi myös SE1-FI-yhteyden kapasiteetista oli pois käytöstä 400 MW. Näin ollen Suomen tuontikapasiteettia rajoitettiin suuri osa heinäkuusta noin 1400 MW. Markkina osaa aina hakea edullisimman hinnan tarvittavalle säädölle ja tässä tapauksessa siirtokapasiteetin rajoitukset Ruotsiin ja Venäjälle ohjasivat säädön Baltiaan, jolloin Suomen hinta nousi lähelle Baltian hintoja.

Tuulivoimatuotanto on yleensä kesäisin matalimmillaan, mutta tämän lisäksi Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa oli tavanomaista vähätuulisempi heinäkuu, mikä mahdollisti spot-hintojen nousemisen usein lauhdelaitosten muuttuvien kustannusten tasolle etenkin Saksassa. Kuten alla olevasta kuvasta nähdään, pystyttiin Suomessa mm. vesivoimalla säätämään tuulivoimassa tapahtuvaa vaihtelua, pois lukien matalan kulutuksen jaksot kuten 18.7. jolloin hinta pääsi laskemaan päivällä alle 10 €/MWh muutaman tunnin ajaksi.

Elokuussa Suomen hinta pysytteli melko korkeana, mutta laski noin 10 €/MWh heinäkuuhun verrattuna. Samalla systeemihinta nousi 11,4 €/MWh sään pysytellessä vähäsateisena ja allastasojen laskiessa pitkän aikavälin keskiarvotasojen alapuolelle sekä Norjassa että Ruotsissa. Näin ollen SYHEL-aluehintaero laski elokuussa tasolle 2,81 €/MWh. Hinnat näyttävät pysyttelevän korkealla tasolla Keski-Euroopassa myös tulevaisuudessa maakaasuvarastojen ollessa historiallisen matalalla tasolla talvea kohti mentäessä ja energiahyödykkeiden sekä päästöoikeuden hintojen noustessa. Pohjoismainen verkko kytkeytyy Keski-Eurooppaan entistä vahvemmin North Sea linkin (NO2-GB 1400 MW) tullessa lokakuussa, joten korkea Keski-Euroopan hinta näkyy myös Pohjoismaiden hinnassa tulevana syksynä ja talvena etenkin, mikäli vesiallastasot pysyvät tavanomaista matalammalla tasolla.