Sähkön jatkuva päivänsisäinen markkina eli Intraday Continuous market (IDC) vaatii toimijoilta hyvin erilaisia kyvykkyyksiä kuin huutokauppaan perustuva Day ahead -markkina. Suurin ero jatkuvan ID:n ja DA:n välillä markkinatoimijan näkökulmasta on hinnanmuodostuminen.
DA-markkinalla toimija jättää kerralla tarjoukset seuraavan vuorokauden varteille, ja yhteiseurooppalainen Euphemia-algoritmi muodostaa tarjousalueelle yhden hinnan jokaiselle vartille. Toimijana tiedät, että sait parhaan mahdollisen hinnan, jos tarjouksesi meni läpi.
ID-markkina toimii pay-as-bid periaatteella. Tämä tarkoittaa, että tarjousta jättäessä tiedät, että vastapuolen löytyessä tulet saamaan juuri tarjoamasi hinnan. ID-markkinalla ei muodostu yhtä hintaa niin kuin DA-markkinalla, vaan jokaiselle tehdylle kaupalle muodostuu oma hinta, ja hintataso markkinalla elää jatkuvasti.
Tässä tulee vastaan ongelma, että miten hinnoitella tarjous siten, että saat parhaan mahdollisen hinnan ID-markkinalta?
Ja tämä sama kysymys pitää esittää jokaiselle tulevalle vartille samanaikaisesti…
Ja uudestaan aina, kun teet kaupan…
Ja aina, kun markkinalla tehdään kauppa, jolloin hintataso muuttuu…
Ja, kun markkinalle tehdään uusia tarjouksia…
Huh! Ei kuulosta siltä, että kukaan ihminen pystyisi noin tarkkaan ja nopeasti seuraamaan markkinaa ja tekemään päätöksiä. Juuri tämän takia algoritminen kaupankäynti on nykyisin pääasiallinen tapa tehdä kauppaa ID-markkinalla. Nordpoolin mukaan pohjoismaissa jo 80 % ID-kaupankäynnistä hoidetaan roboteilla ja Keski-Euroopassa luku on jopa 98 % kokonaisvolyymista.
Algoritminen kaupankäynti tarkoittaa, että tarjouksia markkinoille ei tehdä ihmisen toimesta, vaan robotti hoitaa kaupankäyntiä ennalta määritetyn strategian mukaisesti. Robotille annetaan minimissään kaupankäyntimäärä ja hintaraja, ja robotti pyrkii tekemään kauppaa parhaalla mahdollisella hinnalla, kunhan hinta on annettua rajaa parempi. Käytännössä robotti seuraa markkinaa tauotta ja päivittää tarjouksia automaattisesti aina, kun markkinatilanne muuttuu.
ID-markkinalla kaikki ostotarjoukset laitetaan jonoon, jossa kallein tarjous on ensimmäisenä. Myyntitarjoukset ovat puolestaan jonossa halvin ensimmäisenä. Kalleinta ostotarjousta sanotaan ostolaidaksi ja halvinta myyntitarjousta myyntilaidaksi. Robottien toiminta perustuu osto- ja myyntilaitojen seuraamiseen. Jos esimerkiksi markkinalle tulee parempi ostotarjous, robotti korottaa omaa ostotarjoustaan. Näin robotti on aina ensimmäisenä jonossa, ja saa tehtyä kaupan, kun hinta kohtaa myyntitarjouksen kanssa.
Power-Deriva on ollut edelläkävijä Suomessa ID-markkinan algoritmisessa kaupankäynnissä, ja olemme monen vuoden kokemuksella toteuttaneet asiakkaillemme ID-kaupankäyntiä roboteilla. Algoritminen kaupankäynti mahdollistaa hyvinkin monimutkaisia strategioita, ja robottiratkaisuja toteutettaessa keskiössä on aina asiakkaan tarve ID-kaupankäynnille. Kaikissa tapauksissa algoritminen kaupankäynti tarjoaa perinteiseen käsikauppaan verrattuna parempia hintoja, tasaisempaa kaupankäyntiä, ja läpinäkyvän kaupankäyntistrategian.
ID-markkinalla vauhti kiihtyy koko ajan, ja algoritminen kaupankäynti on jo välttämättömyys markkinan mukana pysymiseen. Yhä useampi toimija luottaakin jo robotteihin varmistaakseen tehokkaan, tasaisen ja turvallisen kaupankäynnin.
Kirjoittaja
Artikkelisarjaa kirjoittaa Aino Summanen, joka työskentelee Power-Derivan markkina- ja ennustepalvelut -tiimissä. Aino seuraa intraday-markkinaa päivittäin osana fyysistä sähkökauppaa ja tuo kirjoituksissaan esiin havaintoja suoraan markkinan ytimestä.
Suora yhteydenotto
-
Aino Summanen
Specialist, Physical Trading
+358 50 520 1078
etunimi.sukunimi@power-deriva.com
Ota yhteyttä lomakkeella
"*" näyttää pakolliset kentät