Näin monimarkkinaoptimointi saa akun tuottamaan tulosta 

Monimarkkinaoptimoinnin idea on hyödyntää sähkön hintavaihteluita eri markkinoilla: Day-ahead-markkinalla (DA) ostetaan ja myydään sähköä seuraavalle vuorokaudelle. Päivänsisäisellä intraday-markkinalla (ID) kauppoja tarkennetaan toimitushetken lähestyessä. Reservi- ja säätömarkkinoilla tarjotaan joustoa sähköjärjestelmän tasapainottamiseksi. Eri markkinoilla on erilaiset aikataulut ja hinnat, joten kannattavin markkina vaihtuu useita kertoja vuorokaudessa. 

Akkujen käyttö tarjoaa toimijoille tilaisuuden tuoton maksimointiin. 
– Power-Derivan monimarkkinaoptimointi yhdistää asiantuntijuuden, hintaennusteet, reaaliaikaisen markkinatiedon ja automatisoidun kaupankäynnin palveluna. Näin samaa kapasiteettia voidaan hyödyntää siellä, missä siitä on kulloinkin eniten hyötyä, Petäjä tiivistää. 

Syväsukellus kauppapäivään 

Aluksi Petäjä havainnollisti kaupankäyntiä yhden kauppapäivän aikana. Akun hyötysuhde oli mallinnuksessa 94 % ja omakäyttöenergia 1,5 MWh vuorokaudessa. Varaustaso (lyh. SOC, State of Charge) rajattiin 12,5–87,5 prosenttiin, jotta akku ei latautuisi aivan täyteen eikä purkautuisi tyhjäksi. Näin päästään vaikuttamaan myös akun käyttöikään. 

– Tavoitteena oli ylläpitää akun varaustasoa noin 50 prosentissa, jolloin energiaa voidaan sekä ostaa että myydä, Petäjä mainitsee. 

Ensimmäiset kaupat tehtiin day-ahead-markkinoilla jo edellisenä päivänä. Akkua hallinnoiva toimija osti sähköä edullisille tunneille ja vastaavasti myi sitä kalliimmille. Tarjoukset laadittiin jakamalla päivä kahteen osaan. Mallinnuksessa 2.9. sähköä ostettiin 15 MWh ja myytiin 13 MWh, mistä syntyi 660 euron tuotto. 

– Ostoja tarvittiin enemmän kuin myyntejä, sillä hyötysuhde ja omakäyttö kuluttavat osan akun energiasta. Kauppojen jälkeen akun varaustaso palautui alkutasolleen, Petäjä täsmentää. 

Päivänsisäisellä intraday-markkinalla etsittiin lisää kaupankäyntimahdollisuuksia riittävän suurista hintaeroista. Sähköä ostettiin 2,6 MWh ja myytiin 2,3 MWh, mikä tarjosi 80 euron lisätuoton. DA- ja ID-kaupat ovat tiedossa etukäteen, ja niiden perusteella voidaan laskea liukuva varaustasoennuste. Se huomioi jo sovitut kaupat ja niiden vaikutuksen akun tulevaan energiamäärään. Näin järjestelmä pystyi paremmin ennakoimaan reservienergiatarjouksia varten, paljonko sähköä akussa olisi käytettävissä kullakin vartilla. 

– Akun tuottavuus syntyy ajoituksesta eli siitä, milloin ja mille markkinalle toimija osallistuu, Petäjä toteaa. 

Säätömarkkinoilla ratkaisevat ennusteet  

Day-ahead- ja intraday-kaupankäynnin ohella akku osallistui Fingridin aFRR- ja mFRR-reservienergiamarkkinoille, joilla hankitaan sähköjärjestelmän tasapainottamiseen tarvittavaa säätöenergiaa. Näillä markkinoilla osto- ja myyntitarjoukset ovat jaettuna 1 MW:n kokoisiksi. Esimerkkiakun teho jaettiin kahdelle reservienergiamarkkinalle hintaennusteiden perusteella. Jako saattoi olla esimerkiksi 1 MW ja 9 MW tai 3 MW ja 7 MW. 

– Ennusteiden väliset hintaerot määrittävät, kummalle markkinalle tehoa kannattaa tarjota enemmän. Optimoinnissa huomioimme myös jo tehdyt kaupat sekä akun tekniset tehorajat, Petäjä mainitsee. 

Tarjousten hinnoittelu perustui osto- ja myyntihintojen lähtötasoihin, markkinakohtaisiin marginaaleihin sekä akun varaustasoon sidottuihin SOC-marginaaleihin. 

– Kun akku oli lähes täynnä, laskimme ostotarjousten hintaa niin alas, että lisää sähköä ostettaisiin vain poikkeuksellisen edullisesti, mahdollisesti jopa negatiivisella hinnalla. Vastaavasti alhainen varaustaso vähensi halukkuuttamme myydä sähköä. Näin hinnoittelu auttoi pitämään akun varaustason lähellä tavoiteltua 50 prosenttia, Petäjä havainnollistaa. 

Markkinoilla toteutuneet kaupat voivat kuitenkin muuttaa akun varaustasoa nopeasti. Siksi Power-Derivan järjestelmä seuraa varaustasoa reaaliajassa ja mukauttaa tarjouksia muutosten mukaisesti. Esimerkkipäivän iltapäivällä akku oli lähellä ylärajaansa, joten uusia ostotarjouksia ei enää tehty. Tarvittaessa varaustasoa voidaan korjata myös niin sanotuilla pakotetuilla intraday-kaupoilla. 

Syyskuun monimarkkinaoptimoinnin tuottona noin 130 000 euroa 

Lopuksi Petäjä esitteli koko syyskuun kaupankäynnin mallinnuksen. Day-ahead-markkinalla hyödynnettiin päivittäisiä hintaeroja, ja intraday-kaupankäynnillä täydennettiin tulosta. aFRR- ja mFRR-energiamarkkinoilta saatiin parhaat hintaerot ostetulle ja myydylle volyymille. 

Syyskuun laskelmassa DA- ja ID-markkinoilta saatiin tuottoa arviolta 500 ja 450 MWh ostoilla ja myynneillä noin 35 000 €. Hintaeroksi kaupoille tuli keskimäärin 75 €/MWh. 

Reservienergiamarkkinoilla aFRR-markkinalta ostettiin huomattavasti enemmän energiaa, jota saatiin myytyä mFRR-markkinalle. aFRR-ostojen volyymit olivat lähes 800 MWh, myyntien ollessa noin 400 MWh. mFRR ostot olivat vain noin 220 MWh, kun taas myynnit olivat 470 MWh. Tuotot kasvoivat huomattavasti, kun aFRR-ostojen keskihinta oli vain 15 €/MWh ja mFRR-myynnit olivat jopa 200 €/MWh. 

– Suurimmat tuotot syntyivät mFRR-energiamarkkinalla, jolla ylössäätöhinnat nousivat ajoittain jopa tuhansiin euroihin megawattitunnilta, Petäjä valaisee. 

– Syyskuun mallinnettu kaupankäyntituotto oli energiamarkkinoilta 133 000 euroa. Vuositasolle suhteutettuna tulos vastasi noin 162 000 euroa megawattia kohden. Vertailukohtana Clean Horizon Finnish Storage Indexin taso syyskuussa 2026 oli vastaavasti noin 160 000 €/MW/vuosi. Indeksissä on mukana myös kapasiteettimarkkinat, toisin kuin omassa mallinnuksessamme, Petäjä mainitsee.  

Petäjän mukaan päivittäisten tuottojen havaittiin korreloivan vuorokauden keskimääräisen spot-hinnan kanssa. Kun day-ahead-hinnat ovat edulliset, kannattaa tarkastella myös FFR- ja FCR-reservimarkkinoiden mahdollisuuksia. Tämä havainnollistaa monimarkkinaoptimoinnin keskeistä etua: kaupankäyntiä ei tarvitse sitoa yhteen markkinaan, vaan kapasiteettia voidaan ohjata tilanteen mukaan.  

Monimarkkinaoptimointi on mahdollisuuksien maailma  

Monimarkkinaoptimointia voidaan hyödyntää akkujen ohella myös uusiutuvassa sähköntuotannossa ja sähkökattiloissa. Power-Derivan monimarkkinaoptimoinnissa ennusteet, optimointialgoritmit ja reaaliaikainen kaupankäynti muodostavat kokonaispalvelun, jossa sähkökaupat voidaan toteuttaa asiakkaan puolesta niin Nord Poolin kuin Fingridin markkinoilla. Palvelu sovitetaan asiakkaan tai kolmannen osapuolen tasevastuuseen, eikä asiakkaan tarvitse ylläpitää omaa ympärivuorokautista kaupankäyntitiimiä. 

– Tuulivoiman optimoinnissa yhdistämme tuotantoennusteet, niiden epävarmuuden ja hintaennusteet. Sähkökattiloiden kohdalla huomioimme puolestaan lämmöntarpeen, kattilan kapasiteetin, sähkön hinnat sekä vaihtoehtoiset lämmöntuotantotavat, Petäjä kuvailee. 

 
Lähitulevaisuudessa monimarkkinaoptimoinnin kysyntä jatkaa kasvuaan. 
– Reservimarkkinoiden tuoton on ajateltu laskevan akkujen määrän kasvaessa, kuten kapasiteettimarkkinassa on nähty, mutta hintojen heilahtelu, tuulivoiman lisääntyminen ja rajallinen säätökapasiteetti pitävät energiamarkkinoiden tuottomahdollisuudet merkittävinä. Toisin sanoen, tuotto ei ole katoamassa, vaan siirtyy yhä enemmän monimarkkinaoptimoinnin varaan, Petäjä päättää.