Uusi selvitysmalli voi tuoda vakautta sähkömarkkinoille, mutta samalla muutokset tuovat uusia haasteita hintariskeiltä suojautumiseen. Tartuimme toimeen ja ryhdyimme rakentamaan kahdenvälistä markkinapaikkaa, jossa luotettavat toimijat kohtaavat ja kilpailuttavat hinnat keskenään. Lue, mistä on kysymys ja miten pääset mukaan.
Muutosten tuulia pohjoismaisessa sähköpörssissä
Nasdaqin sähköjohdannaiskauppa siirtyy Euronextin hallinnoimaan markkinaan 14.3.2026. Testijakso, jossa kaupankäyntiä voi toteuttaa rajatulla tuotevalikoimalla, alkaa 2. helmikuuta. Maaliskuusta lukien Pohjoismaisilla sähköjohdannaisilla voi siis käydä kauppaa kahdessa eri sähköjohdannaispörssissä, Euronextissä ja EEX:ssä.
Seuraamme mielenkiinnolla, mihin sähköjohdannaispörssiin kaupankäynti keskittyy, ja missä kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Vuoden 2025 toisella puoliskolla EEX vahvisti asemaansa tarjoamalla kannustimia, kuten kaupankäynnin vuodeksi ilman kaupankäyntikuluja. Onnistuuko EEX houkuttelemaan asiakkuuksia EEX:n pohjoismaisille sähköjohdannaismarkkinoille panostamalla alueelliseen likviditeettiin, vai siirtyvätkö Nasdaqin jäsenet Euronextiin?
Mikä tärkeintä, uudistukset tuovat mukanaan useita muutoksia, joista erityisesti pk-kokoluokan energiatoimijan on syytä olla hereillä.
Vuonna 2025 EEX:n pohjoismaisten sähköjohdannaistuotteiden kaupankäyntivolyymit (n. 0–3 TWh / kk) olivat Nasdaqiin verrattuna matalat (n. 40–60 TWh/kk).
Uusi jäsenyysmalli ja volyymirajoitus haastaa pohjoismaiset toimijat
Jatkossa kaupankäynti niin Euronext- ja EEX-johdannaissähköpörssien kuin selvitystalojen (CCP) kautta vaatii GCM-jäsenyysmallin, jossa GCM-toimija (General Clearing Member), yleensä pankki, toimii välittäjänä energiamarkkinatoimijan ja pörssin selvitystoiminnon välillä ja kantaa vastapuoliriskin. Pohjoismaisten energiamarkkinatoimijoiden näkökulmasta olennaista on myös se, että yli 20 vuotta käytössä ollut selvitystalon suora DCC-jäsenyysmalli (Nasdaq Direct Clearing Client) poistuu. Pörssikaupankäynnissä yksittäinen suora jäsen voi tuoda selvitystalolle merkittävän vastapuoliriskin. GCM-jäsenyysmalli tuo pörssikaupankäyntiin vakautta valvottujen ja vakavaraisten pankkien kautta, mutta saattaa vaikeuttaa pienempien energiamarkkinatoimijoiden pääsyä pörssiin joko luottokelpoisuusvaatimusten tai kasvavien operatiivisten kustannusten takia. Lisäksi GCM-palvelua tarjoaa tällä hetkellä vain yksi pohjoismainen toimija.
Hintasuojauksen kannattavuuden näkökulmasta merkittävin muutos on se, että pienin selvitettävän sopimuksen volyymi tulee olemaan 1 MW aiemmin Nasdaqissa käytössä olleen 0.1 MW:n sijaan. Esimerkiksi noin 300 gigawattituntia vuodessa sähköä käyttävän yrityksen keskimääräinen tehontarve on noin 35 megawattia, johon yhden megawatin sopimus on suhteettoman suuri – hintasuojausta on vaikeaa jakaa eri ajankohtiin ja kulutusprofiilin hienosäätö on haastavaa.
Kahden kauppa – yhä useamman toimijan yhteinen asia
Pohjoismassa on noin 360 sähkön vähittäismyyjää, joista suuria toimijoita on vain noin 5. Toisin sanoen pääosa on pienempiä toimijoita, joille sähkön hintariskiltä suojautuminen on liiketoiminnan suunnittelun ja ennustettavuuden kannalta keskeistä. Lisäksi fyysisen sähkön tukkumarkkinan ja reservimarkkinoiden muutos tuo alalle lukuisia uusiutuvan energian ja joustavan sähköntuotannon toimijoita ja sähkönkäyttäjiä, kuten datakeskuksia. Näiden toimijoiden on kyettävä ennakoimaan liiketoimintansa tulos vuoksi eteenpäin.
Kuten Fingridin 2024 tekemässä selvityksessä todetaan, kahdenvälisten johdannaissopimusten markkina on oligopoli, jossa muutama iso toimija hallitsee merkittävää osaa kaupankäynnistä. Ovatko sähköjohdannaistuotteet pienille ja keskikokoisille toimijoille aidosti tehokkaita, vai ohjaavatko uudistukset kahdenväliseen kauppaan muutaman isomman toimijan kanssa? Miten taataan hintojen läpinäkyvyys ja kohtuulliset kaupankäyntikulut?
Varmaa on se, että kahdenvälinen johdannaiskaupankäynti on tullut jäädäkseen. Markkinatoimijat eivät enää suojaa sähkön hintaa pelkästään pörssintuotteilla, ja osa toimii jopa täysin kahdenvälisillä johdannaissopimuksilla. Euroopan tasolla sähkön kahdenvälinen johdannaiskaupankäynti on noussut vuoden 2022 alun 10 % tasosta vuoden 2023 loppuun mennessä 30 % tasolle. ESMAn vuoteen 2023 ulottuvien tilastojen perusteella kasvu on ollut merkittävää erityisesti energia-alan toimijoiden keskuudessa. Vuoden 2025 pörssikaupankäyntivolyymien perusteella sama kehitys jatkuu
Miten PD Port vastaa sähköjohdannaismarkkinan haasteisiin
Käytännössä kahdenvälisen sähköjohdannaiskaupan toteuttaminen on usein helpommin sanottu kuin tehty, sillä vastapuolten löytäminen ja hintojen kilpailuttaminen on haastavaa, riskialtista ja aikaa vievää. Sääntelyn tiukentuminen lisää työtehtävien vaikeutta ja kasvattaa hallinnollista kuormaa. Kysymys kuuluu, miten rakentaa kaikille toimijoille saavutettava, turvallinen ja läpinäkyvä tapa suojautua sähkön markkinahintariskiltä?
Päätimme rakentaa PD Portin, uudenlaisen markkinapaikan, jossa luotettavat toimijat voivat kohdata ja kilpailuttaa sähköjohdannaisten hintoja keskenään. Toimimme markkinoilla neutraalina osapuolena, joten voimme tarjota puolueettoman alustan, joka yhdistää osapuolet, lisää likviditeettiä ja tekee kaupankäynnistä helpompaa, reilumpaa ja luotettavampaa:
- Kun hinnat, ehdot ja vastapuolet ovat avoimesti nähtävissä, hinnanmuodostus perustuu piilossa olevien marginaalien tai yksipuolisten sopimusehtojen sijaan todelliseen kysyntään ja tarjontaan.
- Läpinäkyvyys vähentää tiedon epätasapainoa, vahvistaa luottamusta ja helpottaa vastapuoliriskin hallintaa, sillä osapuolet voivat arvioida kumppaninsa kyvykkyyttä ja ehtoja ennen sitoutumista.
- Kaupankäynnin prosessi tehostuu: manuaalinen työ vähenee, ja tarjoukset tavoittavat useita vastapuolia yhtä aikaa.
- Avoin kilpailutus parantaa lopputulosta myös pienemmille toimijoille, joille pörssin vakuusvaatimukset ja hallinnointikustannukset voivat olla este.
PD Port yhdistää räätälöitävien sähköjohdannaissopimusten joustavuuden markkinakurin etuihin, tukee sääntelyn noudattamista ja parantaa koko järjestelmän resilienssiä, sillä riskit hajautuvat useammalle toimijalle. Koska markkinatieto on kaikkien saatavilla ja viranomaisten seurannassa, markkina pysyy turvallisena, reiluna ja avoimena.
