Power-Deriva Oy ilmaantui Suomen energiayhtiöiden kartalle lähes tarkalleen 20 vuotta sitten 30.8.2000. Syntyvaiheeseen liittyi, kuten tavallista on, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta ne olivat pientä verrattuna siihen, mitä sähköjohdannaismarkkinoilla koettiin seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana.

Suomen sähkömarkkinat avautuivat kilpailulle 1990-luvun loppupuolella. Power-Deriva luotiin ennen kaikkea suomalaisten sähkömarkkinatoimijoiden riskienhallintatarpeisiin. Norjalaisilla oli jo kertynyt vuosien kokemus avoimilla sähkömarkkinoilla toimimisesta ja Power-Derivalle tarjoutui jo heti yhtiön alkuvuotena ainutlaatuinen mahdollisuus ostaa Norjassa kehitetty sähkömarkkinan fundamenttimallinnus täysin itselleen. Myös tällä hetkellä Power-Derivan käytössä oleva fundamenttimalli pohjautuu osin tähän yhtiön alkuvuosina tehtyyn ostokseen.

Power-Derivan tullessa mukaan pohjoismaisille sähköjohdannaismarkkinoille markkinat olivat jo täydessä höyryssä. Norjalaiset ja ruotsalaiset sähkömarkkinatoimijat sekä useat kansainväliset energiayhtiöt olivat erittäin aktiivisia kaupankäynnissä. Siihen aikaan lähes tilanteessa kuin tilanteessa sai välittäjältä lähisesongille (vastaa nykyään kvartaalituotetta) 0,25 NOK/MWh:n spreadin 25 MW:lle. Tämän päivän Nordic Power traderit voivat nähdä vain toiveunissaan tämän kaltaisia spreadejä. Yhtenä merkittävimmistä likviditeetin tarjoajista oli amerikkalainen Enron, joka toimi erittäin aktiivisesti nuorella ja monessa suhteessa edelläkävijänä toimineella pohjoismaisella sähköjohdannaismarkkinalla.

Ensimmäinen iso shokki sateisen vuoden ja alhaisten spot-hintojen lisäksi oli loppuvuonna 2001 tapahtunut Enronin konkurssi, jonka vaikutuksia koettiin myös pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Merkittävän toimijan poistuminen näkyi markkinoiden likviditeetin heikentymisenä selvästi, mutta markkinat toipuivat siitä suhteellisen nopeasti, kun uusia isoja kansainvälisiä energiayhtiöitä ilmaantui mielenkiintoa herättäville pohjoismaisille markkinoille.

Power-Derivan alkuvuosina sademäärät ja talvella myös lämpötilat olivat tärkeimmät markkina-ajurit. Uusi markkina-ajuri syntyi, kun EU:n päästökauppa alkoi vuonna 2005.  Power-Derivassa oli jo hyvissä ajoin muodostunut se käsitys, että päästöoikeuden hinnalla tulee olemaan merkittävä vaikutus sähkön hinnanmuodostuksessa toisin kuin eräät markkinoita analysoineet tahot, jotka näkivät sen vaikutuksen vain marginaalisena. Se mikä tuli yllätyksenä oli, että kuinka paljon päästöoikeuden hinta voi muuttua jo ns. harjoittelukauden aikana.

Päästöoikeuden hinnan lisäksi vuosien 2007–2008 aikana koettu voimakas polttoaineiden hinnan nousu sekä niiden jyrkkä pudotus syksyllä 2008 finanssikriisin puhjettua aiheuttivat sen, että perinteiset fundamentit jäivät joksikin aikaa täysin apukuskin paikalle. Raaka-aine kuplan puhjettua sekä finanssikriisin jälkimaininkien seurauksena useat toimijat, joilla ei ollut luonnollista intressiä, vetäytyvät pohjoismaisilta sähköjohdannaismarkkinoilta.

Finanssikriisin voimakkaimman aallon laantuessa perinteiset sähkömarkkinafundamentit nostivat taas päätään, kun vuosina 2010 ja 2011 hydrologinen tilanne oli merkittävästi normaalia heikompi, mikä nosti sähkön hinnat uudelleen nousuun. Joulukuussa 2010 spot-hinta (SYS) toteutui 81,65 €/MWh:ssa erittäin vähäsateisen syksyn ja kylmän sään seurauksena. Vertailun vuoksi tämän vuoden heinäkuussa spot-hinta (SYS) toteutui 2,35 €/MWh:ssa ennen kaikkea vahvan hydrologisen tilanteen sekä sateisen että tuulisen sään seurauksena. Näiden kuukausien spot-hintojen erotus on lähes 80 €/MWh. Tämän vuoksi sähköyhtiön riskienhallinnan tulee olla kunnossa.

Mennyttä vuosikymmentä on kuitenkin värittänyt finanssikriisin jälkipyykin seurauksena monelta osin kiristynyt ja moniin uusiin paikkoihin vaikuttanut sääntely. Sääntelyn voimakas kasvu voi ainakin joiltakin osin ollut vaikuttamassa pohjoismaisten sähköjohdannaismarkkinoiden viime vuosina koettuun likviditeetin heikkenemiseen. Pohjoismaiset energiayhtiötkin ovatkin joutuneet kohtaamaan joltain osin suurempia muutoksia toiminnassaan kuin vastaavat yhtiöt manner-Euroopassa, kun sääntelyä on päivitetty huomioimatta varsinkaan pohjoismaisten sähkömarkkinoiden erityispiirteitä.

Toinen iso muutostekijä viime vuosikymmenenä on ollut uusiutuvien energialähteiden, Pohjoismaissa ennen kaikkea tuulivoimatuotannon, voimakas kasvu, mikä on näkynyt aika ajoin voimakkaana sähkön spot-hinnan heilunnan aiheuttajana. Monissa maissa kantaverkkoyhtiöt eivät ole alkuunkaan pystyneet vahvistamaan sähköverkkoja uusiutuvan energialähteiden kasvun perässä ottaen vielä huomioon näiden tuotantomuotojen voimakkaan sääriippuvuuden, mikä on lisännyt hinta-alueiden välisiä pullonkauloja.

Sääriippuvuuden kasvaessa sähkömarkkinoilla fyysisen spot- sekä päivänsisäisen kaupankäynnin merkitys on kasvanut energiayhtiön sähkökauppaliiketoiminnassa. Tulevaisuudessa niiden merkityksen odotetaan entisestään korostuvan. Tähän kasvavaan tarpeeseen Power-Deriva perusti vuonna 2018 PD Power -yhtiön, johon yhtiö osti liiketoimintakaupalla fyysisen sähkönhallinnan palvelukokonaisuuden mukaan lukien ympärivuorokauden operoivan valvomon.

Vuonna 2018 pohjoismaisia sähkömarkkinoita ravisutti norjalaisen sähkötraderin Einar Aasin default. Markkinoilla oli jo vuosikausia liikkunut tarinoita ja huhuja julkisuutta karttavasta menestyksekkäästä norjalaisesta sähkötraderista, jonka positiota pyrittiin aika ajoin arvailemaan. Markkinoille tuli kuitenkin yllätyksenä se, että kuinka suuren markkinaosuuden Nasdaq oli sallinut yksityishenkilölle ottaen vielä huomioon heikentyneen likviditeetin. Aasin default seurauksena pörssi kiristi tuntuvasti jäsenyyskriteerejä ja asetti toimijoiden position koolle selviä reunaehtoja.

Vuosi 2020 on ollut jo tähän mennessä erittäin tapahtumarikas. Alkuvuosi oli poikkeuksellisen leuto ja sateinen ja Norjan vuorille kertyi ennätyksellisen paljon lunta, minkä seurauksena sähkön spot-hinnat romahtivat alimmille tasoille vuosikymmeniin. Lisäksi keväällä alkanut Covid-19 pandemia on aiheuttanut normaalia suurempaa epävarmuutta lähiajan näkymiin.

Kaiken kaikkiaan kuluneen 20 vuoden aikana sähkömarkkinoilla ei ole ollut puutetta tapahtumista. Markkinat kehittyvät ja muokkautuvat koko ajan, ja todennäköistä on, että ne näyttävät tulevaisuudessa erilaiselta kuin tänä päivänä. Kukaan ei voi tietää, miltä sähkömarkkinat näyttävät 20 vuoden päästä, mutta se on ainakin varmaa, että sähkön hinnat tulevat elämään ja markkina-ajurit tulevat vaihtelemaan vuodesta toiseen. Tämän vuoksi tarvitaan riskienhallintaa ja siihen liittyvää sähköjohdannaiskaupankäyntiä!