Power-Derivan pitkän aikavälin energiamarkkinaraportti (PAEMR) tarjoaa kokonaiskuvan energiamarkkinoiden kehityksestä seuraavien 40 vuoden ajalle. Raportti sisältää sähkön hintaennusteet sekä arviot sähkön tuotannon ja kulutuksen kehityksestä Suomessa, Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Raportissa tarkastellaan myös sähkönkulutuksen keskeisiä kasvuajureita, kuten sähkökattiloita ja vedyn tuotantoa, tuotantomuotojen investointikustannuksia sekä polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintaennusteita. Suurennuslasin alla ovat ilmastopolitiikan tavoitteet, eri maiden vetystrategiat, alkuperätakuumarkkinoiden kehitys sekä vuodesta 2026 alkaen uutena sisältönä tuulivoimatuotannon kannattavuus.
– Harvat raportit ja ennusteet tarjoavat näkemystä pohjoismaiseen sähkömarkkinaan, saati Suomeen. Sähköntuotantomme on paljolti säistä riippuvaista. Lisäksi markkinaan vaikuttavat siirtoyhteydet, geopolitiikka, tuotantokapasiteetti ja uusiutuvan energian lisääntyminen. Olennaista eivät ole yksittäiset muuttujat vaan todennäköiset skenaariot ja hinnanvaihtelut, toteaa Power-Derivan Senior Analyst Antti Martikainen.
Pohjoismaisia energiamarkkinoita mallintamassa
Power-Derivan pitkän aikavälin energiaraportti perustuu EMPS-mallinnukseen (EFI’s Multi Area Power-Market Simulator), jolla simuloidaan sähköjärjestelmän toimintaa ja sähkön hinnan muodostumista eri sää- ja markkinaskenaarioissa. Norjassa 1960-luvulla kehitettyä menetelmää on hyödynnetty Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden analysoinnissa menestyksekkäästi vuosikymmeniä, ja Power-Deriva on ylläpitänyt ja kehittänyt mallia yli 10 vuotta.
– Syötämme malliin oletukset sähköjärjestelmän rakenteesta, tuotantokapasiteetista, uusiutuvan energian saatavuudesta sekä sähkönkulutuksen kehityksestä. Näiden perusteella malli laskee, miten sähköä tuotetaan eri tilanteissa ja millaiseksi sähkön hinta muodostuu, Martikainen havainnollistaa.
Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla pienilläkin muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia. EMPS-mallin vahvuus onkin siinä, että mallinnukseen voidaan syöttää erilaisia oletuksia sekä tarkastella yksittäisten muutosten vaikutuksia kokonaisuuteen.
– Mallin avulla voimme esimerkiksi arvioida, mitä tapahtuu sähkön hinnalle, jos Suomen kulutus kasvaa teollisten investointien myötä tai vaikkapa tuulivoiman tuotanto jää odotettua pienemmäksi. Uusiutuvan energian tuotantoon vaikuttaa eniten sää, josta järjestelmään on kertynyt dataa useiden vuosikymmenten ajalta, Martikainen jatkaa.
Ainutlaatuista näkemystä pohjoismaisille energiamarkkinoille
Power-Derivan pitkän aikavälin energiamarkkinaraportista hyötyvät niin sähköntuottajat, suuret sähkönkäyttäjät, energiainvestoijat kuin energiayhtiöiden riskienhallinnasta ja salkunhoidosta vastaavat asiantuntijat. Raportti auttaa arvioimaan, miten energiamarkkina voi kehittyä eri skenaarioissa sekä millaisia riskejä ja mahdollisuuksia tulevaisuuden sähkömarkkina voi sisältää.
– Raporttimme palvelee erityisesti suomalaisia energiatoimijoita, sillä laskelmissa huomioidaan alueellinen tehotilanne, kulutusjoustot, hintojen kehitys sekä siirtoyhteyksien ja tuotantorakenteen muutokset, Martikainen kertoo.
Vuoden 2026 raportissa mukana ovat myös Suomen tuulivoimatuotannon kannattavuuslaskelmat.
– Tuulivoimaprojekteissa keskeinen suure on niin sanottu capture price, eli tuotannosta saatu myyntihinta, joka lasketaan kertomalla saatu pörssihinta myydyllä määrällä. Mitä enemmän tuulivoimaa tuotetaan, sitä matalampi pörssihinta toteutuu. Siksi tuulivoiman capture price on matalampi kuin keskimääräinen spot-hinta, Martikainen mainitsee.
Lisää tietoa vuoden 2026 raportista löydät täältä: Power-Derivan Pitkän aikavälin energiamarkkinaraportti 2026 julkaistaan huhtikuussa
Ota yhteyttä:
Suora yhteydenotto
-
Antti Martikainen
Senior Analyst
+358 50 467 3575
etunimi.sukunimi@power-deriva.com
Ota yhteyttä lomakkeella
"*" näyttää pakolliset kentät